Kestävää täydennystä

Kuopion kasvu ja kehitys on huomattu muualla maassa. Kasvu perustuu monipuolisen elinkeinoelämän ja hyvän työllisyystilanteen lisäksi vahvalle asuntotuotannolle, joka on saatu monipuolisen tonttitarjonnan ansiosta nousuun ja uudelle tasolle. Vuodesta 2011 lähtien on vuositasolla rakennettu 800–900 asuntoa.

Mäet ja järvet ovat ehdottomasti Kuopion rikkaus ja kaupunkikuvan elävöittäjä, mutta samalla myös melkoinen haaste ja kustannus kaupunkisuunnittelulle ja rakentamiselle. Osittain olosuhteista johtuen keskeinen kaupunkialue on moneen muuhun suomalaiseen kaupunkiin verraten tiiviisti rakennettu. Sen vuoksi myös uusien asuntojen aikaansaaminen sopivalle etäisyydelle keskustasta on suuri haaste.

Suurin osa asunnoista rakennetaan Saaristokaupunkiin. Alue ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan asumiseen vaihtoehtoja niin alueellisesti, talotyypiltään kuin hallintamuodoltaankin.

Mieluisin vaihtoehto seuraavalle kodille on lähellä nykyistä asuntoa. Nämä vaihtoehdot ovat hiipumassa ilman uusia täydennysrakentamisalueita.

Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää. Tuo periaate on ilmaistu sekä valtakunnallisesti hallitusohjelmassa että Kuopiossa kaupunginvaltuuston hyväksymissä linjauksissa.

Kuopion kaupunki näkee täydennysrakentamisen eräänä merkittävänä keinona vaikuttaa asuntoalueiden elinvoimaisuuteen, houkuttelevuuteen ja palveluiden säilymiseen. Täydennysrakentaminen vähentää liikennekustannuksia ja tuo merkittäviä säästöjä kunnallistekniikan sekä palveluiden rakentamisessa.

Uudet asukkaat tuovat alueelle vireyttä, kouluihin ja päiväkoteihin käyttäjiä ja kauppoihin sekä yksityisiin palveluihin ostajia.

Parhaimmillaan uusien asuntojen rakentaminen kannustaa muitakin kiinteistön omistajia perusparantamistoimenpiteisiin ja oman lähiympäristönsä kohentamiseen. Täydennysrakentaminen lisää asumisen viihtyisyyttä ja Kuopion vetovoimaa.

Kuopion kehitystä on tarpeen katsoa omaa ja myös tulevaa aikaa vasten. Kaupunkirakenteen laitaa rakennettiin 1960-luvulla pientalovaltaisesti. Ihmisten vaatimustaso asumisessa on muuttunut.

Kerrostalorakentamista tarvitaan näillä vanhoilla alueilla aiempaa enemmän muun muassa pienten asuntokuntien määrän kasvaessa. Lisäksi osa asuntokannasta on tullut elinkaarensa päähän, eikä sitä korjaamallakaan saada vastaamaan kysyntään ja muuttuneisiin tarpeisiin.

Asuntorakentamista varten asemakaavojen muutoshankkeita on käynnissä Puijonlaaksossa, Julkulassa, Päivärannassa ja Linnapellolla. Savilahdessa yliopiston alueella on meneillään suurin muutos.

On ymmärrettävää, että asukkaiden huoli herää, kun oman asuinalueen ympäristöön ryhdytään suunnittelemaan muutoksia. Kuopion kaupunki pyrkii katsomaan muutosta asukkaiden näkökulmasta ja vuorovaikutusta on entisestään tiivistetty.

Täydennysrakentamisella rakennetaan kestävää tulevaisuutta ja aikaisempaa parempaa elinympäristöä sekä entisille että uusille asukkaille.

Kirjoittaja on Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja. Kirjoitus pohjaa keskusteluihin palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen kanssa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savolainen hulluus luo elämää

Ruokaturvallisuus säilyy vain jatkuvalla työllä

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.