Kiinni elävässä elämässä

Nuorilla, terveillä miehillä oli ennen tapana sanoa, että "kahteen en sekaannu: siskoon ja kansantanhuun".Vaikka kansantanssin maine on tällainen, niin jostain syystä tamperelaisten tanhuujien kolmetoista vuotta sitten alullepanemasta Folklandiasta on tullut todellinen menestys.

Tammikuun toiseen viikonloppuun sijoittuvalle kansanmusiikkiristeilylle Turusta Tukholmaan ja takaisin mahtuu mukaan kolmisentuhatta henkeä, eikä Silja-varustamon ison laivan täyttämisessä ole ongelmia. Viime vuosien kokemusten mukaan voi veikata, että kun vuoden 2010 risteilyn liput tulevat myyntiin tänä aamuna kello yhdeksältä, on matkanjärjestäjillä tarjottavana iltapäivällä enää pelkkää eioota.

Tämän talven kansanmusiikkiristeilyn aikana puhuttiin moneen otteeseen, miten kansanperinteeseen pitäisi suhtautua, jotta se säilyisi elävänä ja kiinnostavana uusien ikäluokkien mielissä.

Radikaaleimmat sanoivat, että viisainta olisi jättää puhumasta tykkänään perinteestä, koska sanaan liittyvät pölyttyneet, tunkkaiset mielikuvat ovat varmin tapa pitää ihmiset loitolla kansankulttuurista.

Mielikuvat ovat harvoin yhtä todellisuuden kanssa. Suomalainen kansantanssi on tänään aivan muuta kuin se aikanaan nuorisoseurojen iltamissa tai kesäjuhlilla nähty iänikuinen kansantanhu. Yhtä lailla ovat kansanmuusikot luoneet nahkansa. Joku ryhmä heittäytyy rohkeasti rokkariksi, joku toinen hakee muotoja, jotka ovat lähellä hienostunutta kirkko- tai kamarimusiikkia.

Vuoden 2009 Folklandian kiinnostavimpana tuttavuutena pitivät monet färsaarelaista Valravn-yhtyettä. Bändin jäsenten valmistautuessa esitykseensä näytti kuin he olisivat sotkeutumassa kymmenien sähköpiuhojensa ja apulaitteittensa sekamelskaan. Kun piuhat oli saatu järjestykseen ja esitys päässyt alkamaan, niin kyllä se ihan oikealta kansanmusiikilta kuulosti. Laulusolisti Anna Katrin Egilströdin äänestä joku saattoi sanoa, että se oli suorastaan jumalainen.

Miksei kansantanssi tai -musiikki saisi muuttua jatkuvasti ajan mukana, kun se on muuttunut koko ajan tähänkin asti.

Vanhojen peruspelimannien viuluillaan kitkuttelemat vanhat valssit, polkat ja sottiisit ovat hyvin usein kansanomaisia muunnelmia ja jäänteitä musiikista, joilla hovit ja herrasväki huvittivat muinoin itseään. Osa vanhoista kansansoitteista on jopa kopsattu suoraan virsistä ilman, että kukaan osaisi pitää sitä jumalanpilkkana.

Ja onhan lainauksia tehty myös toisinpäin. Kun itsenäisyyspäivänä veisataan syvästi isänmaallisella hartaudella Oi kallis Suomenmaata, niin harva tietää enää, että sävelmä on mukailtu vanhasta suomalaisesta häämarssista.

Savolainen kansantanssi ja -musiikki ovat jonkinlaisessa murroskohdassa. Yksi pitkän päivätyön tehnyt sukupolvi väistyy, ja uusi astuu tilalle - sikäli kuin nuorisoa maakunnassa riittää.

Maakunnan uusi kansantaidetapahtuma Ysti, joka järjestetään kesäkuussa Lapinlahdella, esittäytyi ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti Folklandialla.

Ysti ei hävennyt savolaisuuttaan, päinvastoin. Varttuneempi yleisö nauroi katketakseen, kun lapinlahtelainen murremestari Anneli Valta-Lisitsin huutaa kailotti mökinakka Lutjunperän Amaliana lehmiensä ja vasikoittensa perään ja kertoili avomieliseen tapaan aviollisesta elämästään rakkaan Anselminsa kanssa.

Siinä perinne puri.

Mutta jos yksi osa yleisöstä seurasi suu korvissa Amaliaa, niin toinen osa uppoutui aivan yhtä tiiviisti kuuntelemaan silmät kiinni nuorten soittajien Kouhot-yhtyettä, joka on vakiinnuttamassa paikkansa yhtenä kansanmusiikkitapahtumien kestosuosikkina.

Miksei kansankulttuuri saisi muuttua, kun jopa kansan kieli muuttuu kaiken aikaa ja sukkelammin kuin itse huomaamme.

Kiuruvetinen Heikki Lounaja oli sotienjälkeisten vuosien kiitetyimpiä kirjailijoita, joka metsäalan ammattilaisena kuvasi erityisen taitavasti metsien miehiä ja heidän maailmaansa. 1950-luvusta ei ole kulunut vielä niin ihmeitä aikaa, mutta lainaanpa Lounajalta tähän loppuun pari virkettä, joitten ymmärtämisessä voi testata suomen kielentaitoaan:

Ota aamulla varastosta vinstaakkelipokki ja mäne kämpänevalle letestaakaamaan. Kuoki raijetta juu.

Niin että mitä? Olo on yhtä höntti kuin lukisi jonkun uuden tietokonevempaimen käyttöohjetta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.