Kiitos, mieluummin käteisenä

Libanonilaiset olivat ennen tuhoisia sisällissotiaan Lähi-idän parhaita kauppamiehiä. Sellainen oli myös Yhdysvaltoihin muuttanut Nassim Nicolas Taleb, kunnes hän ryhtyi ajattelemaan.

Uutisviikkolehti Newsweekin haastattelussa Taleb antaa tavallisille ihmisille hyvin halvan ja yksinkertaisen neuvon rahankäyttöön: Älkää luottako kehenkään, jolla on solmio kaulassaan!

Viisas neuvo tulee valitettavasti turhan myöhään, sillä tuli on jo työnsä tehnyt ja miljoonien ihmisten miljoonat menneet taivaan tuuliin. Taloustieteen profeetat ja heidän opetuslapsensa ovat saattaneet maailmantalouden mitä surkeimpaan jamaan.

- Älkää nimittäkö yhtään ekonomistia talousministeriksi. Maailma tulee ylipäätään toimeen vähemmillä ekonomisteilla. Luotan psykologiaan, en taloustieteisiin, Taleb sanoo.

On irvokasta, että jälleen kerran ihmiskunnan ovat saattaneet kurimuksen tilaan nimenomaan talouden asiantuntijat.

Miksi näin? Muun muassa siksi, että mitä enemmän ihmiset saavat koulutusta, sitä enemmän he luottavat niihin, jotka sanovat olevansa ammattilaisia.

Yhdeksi pahan alkujuureksi Taleb mainitsee huippuunsa kehitetyn tietokonetekniikan.

Taloustieteilijät ovat kyenneet rakentamaan niiden avulla ohjelmia, joilla näennäisesti osoitetaan mitä erilaisimpien tekijöiden olevan keskinäisessä vaikutuksessa, vaikka niillä käytännössä ei ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Talebin mukaan tietokoneen avulla voi osoittaa vaivattomasti neuvoa kysyvälle vaikka sen, "miten isäsi verenpaine korreloi markkinanäkymien kanssa".

Sillä tiedolla pitäisi sitten ostaa turvallisesti osakkeita... Niinkuin on ostettukin.

Kehen pitäisi sitten luottaa, jos ei asiantuntijoihin? Viisas libanonilainen kauppamies suosittaa jokaista luottamaan omaan itseensä - ja käteiseen rahaan.

Talebin mielestä tavallisen ihmisen kannattaa pitää 80-90 prosenttia rahoistaan käteisenä kotonaan ja sijoittaa korkeintaan kymmenen prosenttia talousviisaitten neuvojen mukaan.

Rahat eivät tosin tuota sukanvarressa korkoa, mutta "nolla prosenttia on kuitenkin aina parempi tulos kuin 40 prosenttia miinusta". Jos ja kun kymmenen prosentin riskisijoitukset menevät pieleen, kuten ne nyt ovat menneet, niin se on tappio, joka ei vie säästäjältä joka pennosta.

Suomalaiset eivät ole Yhdysvalloista alkaneen pankkikriisin pahimpia sijaiskärsijöitä.

Toistaiseksi suurimmat tappiot ovat tulleet Stromsdalin omistajille Juankoskella. Yhtiöön sijoittaneet Ehrnroothin veljekset, Peter Seligson ja heidän kaltaisensa rahamiehet ovat sen verran tukevilla pohjilla, ettei kartonkitehtaan konkurssi tee kovin isoa lovea heidän omaisuuteensa.

Sen sijaan ovat kyllä esimerkiksi tuhannet ja taas tuhannet henkilökohtaisia eläkevakuutuksia ottaneet huomanneet viime kuukausina eläkkeittensä katoavan taivaan tuuliin ennen iloisten eläkevuosien virallista alkua. Joku sanoo, että eivät eurot ole minnekään taivaisiin menneet, vaan ovat hyvässä tallessa jossain veroparatiisissa. Sieltä ne sitten löytyvät, jos sattuu pääsemään edes kuoleman jälkeen ns. paremmalle puolelle.

Eläkerahastojen ohella on pörssi toinen paikka, jossa sadat tuhannet tavalliset ihmiset ovat saaneet nyt lujasti turkkiinsa. Jotkut rakensivat pörssiin kuplan, jotkut ymmärsivät ottaa rahansa pois aikanaan, mutta enemmistö kärsii tappiot hiljaa nahoissaan.

Kukaan ei osta osakkeita nyt, kun ne ovat halpoja, vaan odottavat niiden kallistumista ja sen myötä uuden kuplan syntyä.

Pankkikortti ja nettipankki ovat katkaisseet ihmisiltä elävän yhteyden rahaan.

Kortilla on kivutonta maksaa, vaikkei olisi varaakaan. Jos ihminen pulittaisi kaupassa ostoksensa käteisellä, hän katsoisi huomattavasti tarkemmin, mitä ostaa tai mitä jättää ostamatta.

Luulen myös vakaasti, että ihmiset purnaisivat huomattavasti nykyistä enemmän vakuutus-, sähkö- ja puhelinlaskuistaan, jos he vanhaan tapaan kävisivät maksamassa ne selvinä seteleinä tiskiin yhtiöiden konttorissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.