Kilpailukykysopimuksen taakka ei mennyt tasan

Ylen tuoreessa puoluekannatusmittauksessa suurin nousija oli SDP 1,7 prosenttiyksikön lisäyksellä. Näkyykö syksyn liittokohtainen neuvottelukierros palkankorotuspaineineen vihdoin työväenaatteen elpymisenä? Sitä on aikaista sanoa, sillä demareidenkin muutos mahtuu 2,3 prosenttiyksikön virhemarginaaliin.

Ylimääräistä vääntöä työmarkkinaneuvotteluihin voi odottaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Sen mukaan kesällä 2016 allekirjoitetussa kilpailukykysopimuksessa määritelty työajan lisäys jakautui kovin epätasaisesti eri palkansaajien kesken. Kyselyyn vastanneista alle puolet kertoi kikyn lisänneen työaikaa. Kun sopimus kattaa teoreettisesti 90 prosenttia palkansaajista, päätyy tutkimus siihen, että lisätöitä on koitunut alle miljoonalle koko Suomessa.

Tilastokeskuksen väestö ja elinolot -yksikön yliaktuaarin Henri Lukkarisen mukaan kikyn mukaiset työajan pidennykset on yksityisellä sektorilla jätetty tekemättä selvästi julkista yleisemmin. Työaika on kasvanut naisvaltaisilla aloilla useammin kuin miesvaltaisilla.

Kun muistetaan, että julkisella sektorilla sovittiin myös 30 prosentin lomarahaleikkauksista kolmelle vuodelle, voidaan summata, ettei rasite jakaantunut likimainkaan tasan.

Kiistatonta on, että sopimus pienentää yksikkötyökustannuksia julkisella sektorilla, missä tuntipalkkaa on leikattu ankarimmin. Tuottavuuden kasvu tulee toki tarpeeseen, kun julkistalouden menot ylittävät edelleen tulot ja valtio jatkaa velkaantumistaan.

Kikyn perimmäinen tarkoitus oli kuitenkin kohentaa vientialojen hintakilpailukykyä. Tässä suhteessa tiedot toteutuksesta herättävät kysymyksiä. Tilastokeskuksen Lukkarisen mukaan tälle vuodelle ennustettu 1,5 prosentin parannus kustannuskilpailukyvyssä voi nykytiedon valossa jäädä saavuttamatta.

Suurimmalla osalla työaika on pidentynyt päivittäin kuuden minuutilla. Liukuhihnatyötä lukuun ottamatta moinen hurahtaa helposti esimerkiksi kahvitauolla rupatellessa. Voi sekin edistää vaikkapa luovuutta tai hyvää ilmapiiriä. Joka tapauksessa vain viisi prosenttia ilmoitti kokonaisten työpäivien lisäyksestä, mistä työnantaja hyötyy takuulla määränsä. Monissa yrityksissä on kuitenkin paikallisesti katsottu, ettei sekään maksa vaivaa.

Onko kilpailukykysopimus vaikuttanut vasta käynnistyneeseen talouden noususuhdanteeseen, ja minkä verran? Vai onko nousu alkanut siitä riippumatta? Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan kikyn vähättelijät ovat väärässä ja sopimus on ollut Suomelle tärkeä (Yle 28.9.). Tämä alkaa näkyä nyt suhteessa kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin, Saksaan ja Hollantiin, joissa on tehty huomattavia palkankorotuksia.

Suomen Pankin mukaan työn hinta Suomessa on laskenut selvästi vuodessa suhteessa muuhun euroalueeseen. Maltti on valttia myös tulevissa palkkaneuvotteluissa, vaikka kohtuus vaatii vähintään inflaation vaikutuksen huomioimista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.