Kirje Tuusniemen Einolta

Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole kovin suosittua.

Käsittelin aihetta tällä paikalla viime talvena. Kirjoitin muun muassa, kuinka valtaväestön on vaikea muodostaa käsitystä ilmiöstä, koska julkisuudessa on esillä niin paljon ristiriitaista tietoa.

Seuraavana tai sitä seuraavana päivänä toimitukseen tuli minulle osoitettu kirje.

Loistavaa, ajattelin. Suoraa lukijapalautetta ei ole koskaan liikaa.

Avasin kuoren. Sisällä oli käsinkirjoitettu kirje. Sen kirjoittaja, kutsumme häntä tässä Einoksi, oli Tuusniemeltä.

- Voihan isä-kissan (sensuroitu), Eino aloitti.

- Mitä sinä (sensuroitu) ymmärrät ilmastoasioista.

Eino halusi minun tietävän, ettei ilmastonmuutoksesta ole huolta, koska auringon lämpösäteily vähenee. Hän tiesi syynkin.

Yläkerran ukko kuulemma säätelee termostaatteja.

Niinpä Eino kertoi ajelevansa huoletta 30 vuotta vanhalla autollaan - siitä oli liitteenä kuva -, vaikka sen päästöt ovat "aivan hirvittävät".

Lopuksi Eino kehotti minua etsimään karvahatun ja huovikkaat.

Elämme vaikeita aikoja muutosvastaisille. On ilmastonmuutosta, rakennemuutosta, väestönmuutosta (etenkin negatiivista).

Tutut maaseutukylät tyhjenevät, pellot vesakoituvat. Teollisuus horjuu, työläisen pitäisi opetella "elinikäiseksi oppijaksi". Työmarkkinoille ilmaantuu jostakin hämäriä ulkomaan eläjiä.

Ja sitten sanotaan, että ilmastokin muka muuttuu. Siksi valtio tehtailee ihmeellisiä risupaketteja. Korottavat, pirut, taas veroja huuhaan verukkeella.

Ei ihme, että Einoa ottaa päähän.

Muutosvastaisuus on sitä, että haluaa pitäytyä omissa asioissaan ja asenteissaan.

Sitä, että ei kerta kaikkiaan viitsisi vaihtaa Kiaan, kun on aina ajanut Toyotalla.

Suomi on hyvä muutosten vastustamisessa.

Sotien jälkeen on vedetty sama vaihde silmässä metsäteollisuudessa ja metallissa, kun olisi kannattanut tutkia ja kehittää.

Ulkopolitiikassa on vedetty kieli keskellä suuta, vaikka maailma liittoutuu.

Puoluepolitiikassa on vedetty äänestäjiä höplästä, kun uudistumisrajoitteinen SDP on antanut porvarien uskotella, että hekin todella edustavat tavallista palkansaajaa.

Muutosvastarintaliikkeen yleinen ja helppo maali ovat konsultit. Heitä on ollut liikkeellä etenkin Keski-Savossa, jossa teollisuuden liikkeenjohto ja kuntien virkamiehet ovat palkanneet apulaisia neuvomaan, mitä tehdä kun toimintaympäristö muuttuu.

Konsulteilla on ollut epäkiitollinen tehtävä kertoa asiakkailleen, että teidän on kiristettävä vöitänne.

Pieksämäellä muutosvastaisuus leimahti, kun Kuopiosta pois potkittu ex-matkailujohtaja Heikki Kähärä teki kaupungin tilauksesta raportin matkailun kehittämistarpeista.

Kähärä kuunteli alan edustajia, kirjasi ideat ylös ja antoi niiden pohjalta omat ehdotuksensa.

Tulos: Alan edustajat haukkuivat ideat pystyyn.

Se on ihan pikkuisen ironista.

Meilläpäin ei kaivata ulkopuolisten apua, sanoivat paikallisten tapahtumien puuhamiehet.

Joku voisi tulkita asian niin, että konsultin saama reaktio osoitti ulkopuolisen näkökulman olevan täsmälleen sitä, mitä paikkakunta kaipasi. Ainakin se sai aikaan keskustelua, vaikka jatkoprojekti kuopattiinkin nopeasti.

PS. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii uudistusmieltä. Termostaattia ei säätele yläkerran ukko, vaan me.

Kirjoittaja on Savon Sanomien KeskiSavon aluetoimituksen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ydinvoima tulee vihreiden eteen ehkä kahdestikin

Vapaaehtoista muuttoa maalle ei pitäisi estää

Pähkinälinnan varjo

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.