Kirkon hallintoa jäytää sitkeä luottamuspula

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous Valamon luostarissa sai avauspäivänään maanantaina yllättävän käänteen. Kirkolliskokous päätti äänin 24-10, ettei avoinna olevaa Oulun hiippakunnan piispan tointa vielä täytetäkään. Kokouksen selvä enemmistö haluaa sitä ennen katsoa, millaisiin esityksiin päätyy hiippakuntajakoa pohtiva työryhmä, jonka työ on vielä kesken.

Kirkolliskokouksen enemmistö käveli kirkollishallituksen ja arkkipiispa Leon yli. Arkkipiispa Leo, Oulun metropoliitan tehtäviä väliaikaisesti hoitava Joensuun piispa Arseni jättivät päätökseen eriävät mielipiteensä. Heidän mielestään kirkolliskokouksen lykkäyspäätös on laiton.

Samaa mieltä on kirkolliskokousedustaja, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hänen mukaansa laki ei anna kirkolliskokoukselle muuta mahdollisuutta kuin täyttää avoimeksi tullut hiippakuntapiispan toimi. Tulkinnan allekirjoitti kirkon lakimies Jari Rantala.

Kirkolliskokouksen ratkaisu kuitenkin merkinnee sitä, että Oulun hiippakunta saa vakinaisen piispansa vasta vuoden kuluttua pidettävässä seuraavassa kirkolliskokouksessa. Todennäköistä on, että siihen saakka tointa hoitaa edelleen väliaikaisesti piispa Arseni.

Yllätyskäänne kertoo selvästi siitä, että ortodoksisen kirkon hallintoa jäytää sitkeä luottamuspula. Vuosittain järjestettävissä kirkolliskokouksissa on jo tullut tavaksi, että erityisesti arkkipiispa Leo ja kirkollishallituksen enemmistö saa kuulla arvostelua milloin mistäkin asiasta.

Avoimeksi ja julkiseksi kriisiksi epäluottamus puhkesi viime keväänä, kun kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Veikko Halonen ja eräät muut kirkolliskokousedustajat tulkitsivat, että kirkon talousarvion laadinnassa ei ollut noudatettu kirkolliskokouksen päätöksiä. Kiistan ytimessä oli kirkon osallistuminen säätiöpohjaiseksi muutetun kirkkomuseon kustannuksiin.

Kevättalvella ortodoksissa kirkossa järjestettiin uusien kirkolliskokousedustajien sääntömääräiset vaalit. Vaikka edustajista melkoinen määrä vaihtuikin, luottamuspula näyttää säilyneen. Se antaisi aiheen olettaa, että kyse ei ole pelkästään yksittäisten henkilöiden välisistä suhteista, vaan paljolti myös hallintoon juurtuneista toimintatavoista.

Suomen ortodoksisen kirkon toiminnasta säädetään laissa ortodoksisesta kirkosta sekä kirkolliskokouksen antamassa kirkkojärjestyksessä. Lain ja kirkkojärjestyksen määräykset ovat paperilla yksiselitteisiä, mutta ongelmia näyttä silti tulevan määräysten soveltamisessa käytäntöön.

Ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous. Kirkon yhteistä hallintoa ja taloutta hoitaa kirkollishallitus, joka valmistelee kirkolliskokouksen käsittelemät asiat ja huolehtii niiden toimeenpanosta.

Ortodoksisen kirkon perinteen ja kanonien mukaisesti piispoilla on kirkon hallinnossa keskeinen asema. Hiippakuntapiispat ovat sekä kirkollishallituksen että kirkolliskokouksen jäseniä. Sen lisäksi he piispainkokouksessa päättävät kirkon hengellisistä asioista. Mahdollisuuksia yhteentörmäyksiin ja rajojen ylityksiin on paljon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.