Kirkon rahat eivättahdo riittää seiniin

Kirkonmäellä siintävät kirkontornit ovat osoittaneet kaukaisille kulkijoille asutuskeskittymiä siitä asti, kun kristinusko vakiintui Suomeen. Muutaman vuosikymmenen kuluttua nämä ikimuistoiset maamerkit ovat todennäköisesti harventuneet tai osittain korvaantuneet huoltoasemien ja kauppakeskusten mainostorneilla.

Vielä tänä vuonna evankelis-luterilaisen kirkon taloustilanne näyttää kokonaisuudessaan positiiviselta, ennen kaikkea siksi, että kirkollisverotulot ovat nousseet. Kirkkohallituksen suunnittelupäällikkö Pasi Perander kuitenkin toteaa, että kyse on yksittäisestä vuodesta. Isossa kuvassa taloudessa on menty alaspäin vuodesta 2009 lähtien (Savon Sanomat 13.12.). Suureen kehityslinjaan ei ole luvassa suunnanmuutosta kirkon jäsenmäärän jatkaessa laskuaan ja jäsenistön ikääntyessä.

Ensi vuonna koko maan suurimman korotuksen veroprosenttiinsa tekee Mäntyharjun seurakunta, jolla on maksettavanaan suuria investointeja. Kirkon remontin ja aiemman seurakuntatalon rakentamisen aika olikin otollinen, sillä maksajien määrä vähenee jatkossa. Seurakunnan talouspäällikkö Risto Jaakola arvioi, että jäsenmäärä jopa puolittuu 20 vuoden päästä.

Samankaltaisen mahdottoman yhtälön edessä on moni muukin seurakunta lähivuosina. Kirkoilla on käsissään vanheneva rakennuskanta, jonka ylläpitokulut juoksevat ja jonka käyttökaaren pää häämöttää ilman perusteellisia remontteja. Kirkollisveroa ei voi loputtomiin nostaa. Äärimmäinen vaihtoehto on kirkon, kappelin tai seurakuntatalon purkaminen, pienempiä pahoja käyttötarkoituksen muuttaminen tai myynti ulkopuoliselle taholle.

Muun muassa Vantaan Tikkurilan ja Joensuun Mutalan kirkot on purettu. Purku-uhan alla on myös historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita kirkkoja, joista yli 50-vuotiaat voivat pelastua Museoviraston suojelupäätöksellä. Esimerkiksi Vantaalla on kuitenkin keskusteltu vakavasti Juha Leiviskän suunnitteleman, vuonna 1984 valmistuneen Myyrmäen kirkon kohtalosta. Sitä pidetään kansallisena monumenttina, jonka korjaamisen puolesta on olemassa voimakas tahtotila (Helsingin Sanomat 10.12.).

Leiviskän tuotantoa olevassa Pyhän Johanneksen kirkossa Kuopion Männistössä on pahoja sisäilmaongelmia ja rakennus on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Kuopion seurakuntayhtymässä kymmenen seuraavan vuoden yhteenlaskettu peruskorjaus- ja investointitarve on 50 miljoonaa euroa, mutta käytettävissä arvioidaan olevan korkeintaan 20 miljoonaa. Myös tulevaisuuden pieneneviä verotuloja silmällä pitäen yhtymässä on aloitettu kiinteistöstrategiatyö, jossa käyttötarpeet käydään tarkkaan läpi.

Osasta kiinteistöjä joudutaan väistämättä aikanaan luopumaan, sillä seinien ylläpito ei sittenkään ole kirkon ydintehtävä. Vaikka väki vähenee, kirkon arvokkain osa voidaan säilyttää myös rakennusperinnössä. Vaikeita valintoja on kuitenkin tehtävä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mielikuva perhe-elämästä on ollut liian yksipuolinen

Poliittiset virkanimitykset rapauttavat uskottavuutta

Tahko kelpaa Venäjän eliitille

Kuopiossa ja Jyväskylässä samoja mietteitä

Liikenneverot Savon kansan bensaa juo

Leikkauskiistassa on järkevää etsiä sopua

Työtä tarjolla tositarkoituksella

Menestysnälkä ei saa polkea eettisiä arvoja

Lemmikkialan kasvu ei laannu

Yksi asia yhdessä illassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.