Kohti parasta Suomea

Kuntapalveluiden uudistamishanke - Paras-hanke - käynnistyi edellisen hallituksen aikana. Nykyinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi lupaa, että kaikenlainen "paras" kuntalaisille on valmis syksyllä 2009.

Parhaillaan työstetään erityisesti kaupunkiseuduilta edellytettyjä suunnitelmia. Syksyllä 2009 kaikkien palvelu-, ja ylläpitosuunnitelmien on oltava valmiita jokaisen kunnan osalta. Tuolloin valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle uudistuksen toteutumisen tilasta.

Aluehallinnon laajamittainen uudistaminen käynnistettiin vuonna 2007. Hallitus ja vastuuministerinä Kiviniemi lupaavat, että uudistusprosessi muuttuu uudeksi uljaaksi toiminnaksi vuoden 2010 alusta. Molemmissa uudistuksissa on tiivistetysti kuvattuna tavoitteena tarkoituksenmukaisemmat ja taloudellisemmat palvelut kaikille kuntalaisille kaikissa maamme osissa.

Elämme siis parasta aikaa parasta uutta kohden kuntalaisina ja kansalaisina. Liki kaikki tarpeellinen parempaan elämään näyttäisi olevan valmiina vuoden 2010 alussa.

Loppuvatko uudistukset vuoden 2010 vaihteessa? Uskokoon ken tahtoo. Varmuudella seuraava hallitus aloittaa jälleen uusia ja ennen näkemättömän tarpeellisia uudistuksia kansalaisten parhaaksi. Tuolloin vyöryvien uudistusten kerrotaan korjaavan aikaisempien uudistusten virheet.

Mitä siis nyt korjataan palveluissa ja hallinnon rakenteissa?

Taistelu vallasta on ikuista

Kolmas erityisesti elinkeinoelämää, koulutus- ja tutkimusyhteisöjä, kuntia, maakuntien liittoja, TE-keskuksia ja muita rahoittajia yhteistyöhön haastava uudistus on valmistelussa oleva valtioneuvoston aluekehityksen erityisohjelma.

Noin korkealle määritellään käynnistetyn koheesio- ja kilpailukykyohjelman asema ohjelma-asiakirjaluonnoksessa. Ohjelman todetaan jäsentyvän maakunnittain ja edustavan kokonaisvaltaista näkemystä paikallisen tason kehittämiseen.

Kyseisessä ohjelmassa luvataan sulautettavan yhteen kolmen aiemman ohjelman eli aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien, maaseutuohjelmien ja kolmanneksi saaristo-ohjelmien parhaat puolet.

Asiaa valmistellaan uuden työ- ja elinkeinoministeriön tiukassa otteessa. Ote näyttää olevankin niin tiukka, että läpi paistavat jo lopulliset keskushallinnon tavoitteet, joita nyt tosiasiallisesti myydään maakunnallisissa valmistelutilaisuuksissa.

Ohjelman valmistelussa testataan monin tavoin kahden julkisen vallankäyttäjän - valtiokeskeisen ja kuntaperusteisen - keskinäistä luottamusta sekä toiminta- ja resurssivallan suhteita. Maakuntatason toimijoiden perusväite on, että valta asuu edelleen Helsingissä.

Hallitusohjelmaan sisältyy monta myönteistä kirjausta muun muassa taloudellisen päätösvallan antamisesta alueille sekä maakuntien omien strategioiden eli maakuntaohjelmien aseman vahvistamisesta aluekehittämisessä.

Kyseiset tavoitteet eivät useinkaan ole edenneet merkittävästi asioiden siirryttyä ministeriöiden vetovastuulle. Ilmiö on toistunut eri hallitusten kausilla ja tulee toistumaan nytkin niin ovat ennusmerkit mielestäni varsinkin aluehallinnon uudistamisessa.

Aivan erityisesti koko kansakuntamme rahoista ja ohjelmien sisällöistä tulee herkästi keskushallinnon omaisuutta, joihin vaikuttamista ei ole syytä antaa valtion aluehallinnon saati maakuntien ja kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.

Vallankäytöstä vaikuttavuuteen

Aluehallinnon uudistamishankkeen hyvä lopputulos on nyt riippuvainen säädösvalmistelun sisällöstä.

Alkavassa säädösvalmistelussa kuullaan eri ministeriöitä, valtion aluehallintoviranomaisia ja maakuntia. Selväksi on jo käynyt, että keskushallinnon paikkapuolustus, "nykyisen pysyvyyden turvaaminen". tulee olemaan voimakas.

Valtion uudelle aluehallinnolle, maakunnille ja erityisesti Pohjois-Savolle olisi ensiarvoisen tärkeää, että meillä maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon edustajilla olisi kerrottavana mahdollisimman yksimielinen viesti ministeri Kiviniemelle, miten lisäämme toimintojemme vaikuttavuutta aluekehittämistyössä.

Näen, että meillä on annettavana konkreettisia malleja hyvistä käytännöistämme esimerkiksi rakenne ja rahasto-ohjelmien, uusien teemojen, maakuntaohjelman ja yhteistyöasiakirjojen valmistelussa. Edellisissä prosesseissa ja jokapäiväisessä yhteistyössämme näemme, että jokaiselle toimijalle näyttää riittävän ihan oikeita töitä Pohjois-Savon parhaaksi.

Maakunnissa tulee säilymään ja tarvitaan aktiivinen sekä kehittämishakuinen valtion aluehallinto, olipa hallintorakenteen nimi sitten mikä tahansa.

Viisautta on rakentaa aluehallinnon tehtävät maamme erilaisten alueiden erilaiset kehittämistarpeet huomioiden. Tärkeintä ei ole jähmeä vallankäyttöä korostava organisoituminen, vaan valmistautuminen yhteistyötä korostaen parempaan tuloksentekoon - yhdellä sanalla alueelliseen vaikuttavuuteen. Yhteistyön ja vaikuttavuuden vaatimus koskee myös maakunnan liittoja ja niiden kasvavaa keskinäistä yhteistyötä.

Mitä paremmin kunnat kykenevät syvällisen yhteistyöhön asia-, eikä ilmansuuntalähtöisesti, sitä paremmin edistyy ylimaakunnallinen yhteistyö. On myös selvää, että mitä paremmin maakunnat kykenevät esimerkiksi liikennejärjestelmä-, työvoima-, ammattikorkeakoulu- ja talousarvioaloiteyhteistyöhön Itä-Suomessa sitä varmemmin edistyy myös kuntarajaton yhteistyö.

Maakunnat ja valtion aluehallinto voivat näyttää tietä uudistumiskyvyllään kuntauudistukselle - mutta myös päinvastoin.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.