Kohti uutta yliopistoa

Innovaatioyliopisto, Itä-Suomen yliopisto, enemmän perusrahoitusta ja resursseja, vahvempia tiedekuntia, parempaa tutkimusta ja opetusta, lisää autonomiaa ja vahva peruspääoma.

Yliopistolaitosta uudistetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan nykyisen kaltaisen yliopistoverkon aikana. Uudistukset toteutetaan juuri siihen suuntaan ja juuri siten kuin valtaisa enemmistö tiedemaailmasta ja yliopistokentästä on halunnutkin. Silti ilma on täynnä harhaanjohtavia, vieläpä aivan vääriä väitteitä.

Huolestuttavinta on, että osa tiedemaailman edustajista on ehtinyt nielaista nämä väitteet ja jopa esittänyt niitä itse. Poliittisista syistäkö? Toivottavasti ei.

Saavatko yliopistot riittävän paljon lisää rahaa tällä hallituskaudella? "Tarpeeksi" on varmasti makukysymys, mutta joka tapauksessa rahoituksen lisäys on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa. Suomen tulevan menestyksen ja hyvinvoinnin avain on korviemme välissä. Jotta voimme tehdä asiat fiksummin ja olla maailman kärkeä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvussa, on suomalaisten oltava jatkossa entistäkin paremmin koulutettuja, entistä sivistyneempiä ja luovempia.

245 miljoonaa euroa enemmän

Yliopistojen käyttömenoihin suunnattu rahoitus kasvaa tällä vaalikaudella, vuoteen 2011 mennessä, vähintään 245 miljoonalla eurolla, yhteensä 1 541 miljoonaan euroon.

Tähän summaan on laskettu innovaatioyliopistolle vuoteen 2011 mennessä tuleva 90 miljoonan euron ylimääräinen lisäys. Tuo raha tulee muutaman vuoden viiveellä kaikkien yliopistojen ulottuville.

Vertailun vuoksi, viime hallituskaudella yliopistojen käyttömenoja lisättiin 154 miljoonalla eurolla. Nyt lisärahaa on siis tulossa huomattavasti enemmän. Toki kustannusten kasvukin on hieman nopeampaa.

Pelkkä lisäraha ei ole tietenkään avain onneen. Tarvitaan kipeästi kaivattuja uudistuksia, joilla yliopistojen mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia kysymyksiä itse lisätään merkittävästi.

Yliopistojen suurempi taloudellinen autonomia lisää tieteellistä autonomiaa. Parhaimmillaan se tarkoittaa parempaa tutkimusta ja opetusta. Nykyisin yliopistot ovat hallinnollisesta ja taloudellisesta näkökulmasta kuin valtion tilivirastoja. Uudistuksen tavoitteena on asettaa yliopistot itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen asemaan.

Yliopistoille tulee vapaus päättää

Itsenäinen taloudellinen asema tuo yliopistoille vapauden päättää, miten valtion kasvava perusrahoitus suunnataan. Samalla yliopistot myös pääomitetaan valtion toimesta vakavaraisiksi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siirtämällä yliopistokiinteistöt yliopistojen omaksi omaisuudeksi.

Lisäksi hallitus tulee huolehtimaan siitä, että kaikilla yliopistoilla on tarpeeksi omaisuutta peruspääomaksi. Päätökset pääomittamisen yksityiskohdista tehdään kesään mennessä.

Innovaatioyliopiston perustaminen on erityisen tärkeä pilottihanke suomalaisen yliopistolaitoksen kehittämisessä. Innovaatioyliopisto perustetaan pääkaupunkiseudulle yhdistämällä kauppakorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu sekä taideteollinen korkeakoulu. Innovaatioyliopiston hallinnolliseksi malliksi tulee säätiö.

Säätiömalli on houkutellut myös elinkeinoelämän lahjoittamaan 200 miljoonaa euroa säätiön peruspääomaksi. Valtiovalta osallistuu pääomittamiseen 500 miljoonalla eurolla.

Myös muualta yliopistokentästä on tullut toiveita säätiömallin mahdollistamisesta hallintomalliksi yliopistouudistuksessa. Näin ulkopuolisen yksityisen pääoman kerääminen säätiön pohjavarallisuudeksi olisi helpompaa.

Uudistuksen lähtökohta on koko ajan ollut, että niin halutessaan muutkin yliopistot voivat järjestää hallintonsa säätiömallin mukaan. Hallitus päätti myös antaa säätiömallin haluaville saman suuruisen valtionosuuden suhteessa ulkopuoliseen pääomaan kuin innovaatioyliopistollekin.

Yliopistoja ei yksityistetä

Säätiömallin mahdollistaminen muillekin yliopistoille niiden näin halutessa on käynnistänyt omituisen keskustelun, jossa väärinymmärryksiä ja tahallisia vääristeleviä väitteitä on riittänyt.

Ensinnäkään yliopistot eivät tule riippuvaisiksi yksityisestä rahasta. Yliopistoja ei "yksityistetä". Jos yliopisto itse haluaa, se voi valita säätiömallin ja kerätä yksityistä pääomaa peruspääomakseen.

Yliopistot voivat edelleen valita itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen asemaan. Hallitus ei aseta toista hallintomallia toisen edelle. Valtaosa yliopistoista valinnee hallintomallikseen julkisoikeudellisen laitoksen.

Se, että joku toinen yliopisto valitsee säätiömallin, ei ole pois keneltäkään muulta. Valtio varautuu pääomittamaan kaikki yliopistot. Ei ole mitään ennalta määrättyä pottia, jonka eniten yksityistä rahaa keränneet pääsisivät jakamaan.

Julkisessa keskustelussa on osin tarkoitushakuisesti sekoitettu säätiömallisten yliopistojen yksityisen peruspääoman osuus sekä vuotuinen valtiolta tuleva käyttömenoihin tarkoitettu julkinen perusrahoitus. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa.

Silti olen huomannut ihan arvostettujenkin yhteiskunnallisten tahojen olleen julkisuudessa huolissaan siitä, miten jatkossa pitäisi kerätä yksityistä rahaa vuosittain yliopistojen toimintamenojen kattamiseksi. Sellaiset puheet ovat joko tietämättömyyttä tai tahallista ihmisten pelottelua ja harhaanjohtamista.

Yhtään yliopistoa ei jätetä ilman

Kaiken kaikkiaan yliopistouudistus on mielestäni pelkästään positiivinen asia resurssien, tieteellisen vapauden sekä opetuksen ja tutkimuksen tason suhteen.

Yliopistot saavat sinivihreän hallituksen toimesta toivomansa itsenäisemmän taloudellisen ja tieteellisen aseman. Kaikille yliopistoille varataan mahdollisuus valita perusvaihtoehtona olevan julkisoikeudellisen laitoksen tai innovaatioyliopiston pohjaksi suunnitellun säätiömallin välillä.

Valtio tulee joka tapauksessa varmistamaan kaikille yliopistoille tarvittavan pääomavarallisuuden. Samalla yliopistojen julkista käyttörahoitusta lisätään enemmän kuin koskaan.

Tavoitteena on uusi suomalainen yliopistolaitos, joka kouluttaa ja sivistää suomalaisia sekä edustaa maailman tutkimuksen kärkeä.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.