Kokoomus ratkaisee

Kokoomuksen puheenjohtaja Jussi Saukkonen nimitettiin keskustan ja kokoomuksen varaan rakentuneen Johannes Virolaisen hallituksen opetusministeriksi vuonna 1964. Helsinkiläisen Munkkiniemen yhteiskoulun rehtorina vuoteen 1972 toiminut Saukkonen jäi historiaan, sillä hänen kaudellaan perustettiin Itä-Suomeen kolme korkeakoulua, nykyiset Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan yliopistot.

Saukkosen ministerikaudella valmisteltiin myös laki korkeakoulujen kehittämisestä vuosille 1967-81. Tämä laki loi perustan nykyiselle yliopistolaitokselle ja takasi sen, että myös uudet korkeakoulut ja yliopistot saivat hyvän startin.

Liioittelematta voi sanoa, että vuoden 1966 päätöksillä ratkaistiin Joensuun ja Kuopion vaikutusalueiden tuleva kehitys kohtuulliselle kasvu-uralle. Molempien yliopistojen vaikutus ulottuu tuntuvasti sijaintikaupunkiaan laajemmalle.

Suomessa toimi 1950-luvun lopulle saakka yliopisto vain Helsingissä ja Turussa. Opiskelumahdollisuuksien turvaaminen nuorisolle muuallakin kuin näissä kahdessa kaupungissa oli luonnollisesti lähinnä keskustan sydäntä. Puolueen koulutuspolitiikan vetovastuu oli pitkään ollut Uudenmaan vaalipiiristä valitun Virolaisen käsissä.

Kokoomus oli pitkään oppositiossa, mutta tuli mukaan ensin Ahti Karjalaisen hallituksen vuonna 1962 ja sen jälkeen Virolaisen hallitukseen. Karjalaisen hallituksen valtiovarainministerinä oli Pohjois-Savon vahva vaikuttaja, kokoomuksen Osmo P. Karttunen. Korkeakoululaitoksen laajentamista Itä-Suomeen valmisteltiin jo silloisen hallituksen aikana.

Uusien yliopistojen ja korkeakoulujen perustaminen Helsingin ja Turun ulkopuolelle käynnistyi 1950-luvun lopulla, jolloin perustettiin Oulun yliopisto. Oulun menestystarina kuvaa yliopiston merkitystä alueelle. Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirrettiin kovan vastustuksen jälkeen Helsingistä Tampereelle 1960-luvun alussa ja laajennettiin yliopistoksi saman vuosikymmenen puolivälissä.

Oulun, Tampereen, Kuopion ja Joensuun kehitys osoittaa, kuinka vahva vaikutus monialaisella yliopistolla on. Lappeenrannan vaatimattomampi kehitys johtuu osaltaan siitä, että nykyisin teknillisenä yliopistona toimiva korkeakoulu ei kasvanut niin monialaiseksi kuin esimerkiksi Kuopion ja Joensuun yliopistot.

Historiallinen päätös edessä

Historia toistaa mielenkiintoisella tavalla itseään. Nykyisessä hallituksessa on Virolaisen tavoin Uudenmaan vaalipiiristä valittu keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen, savolainen ja kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekä helsinkiläinen kokoomuslainen opetusministeri Sari Sarkomaa.

Merkittävin ero poliittisessa päätöksenteossa 1960-luvun ja nykypäivän välillä on siinä, että nykyisin ns. substanssiministeriön sekä valtiovarainministeriön asema on paljon vahvempi koko hallitukseen verrattuna kuin neljä vuosikymmentä sitten. Silloin lähes kaikki asiat päätettiin koko hallituksen voimin, joskus jopa presidentin myötävaikutuksella ja ohjauksessa.

Hallituksen päätöksenteko tapahtuu 2000-luvulla pääosin ministeriöissä. Pääministeri tukee yleensä esittelevää ministeriä niissä asioissa, jotka päätetään koko hallituksessa.

Opetusministeriö valmistelee parhaillaan korkeakoulujen ja yliopistojen uutta rakennemallia, jonka tavoitteena on karsia yksiköitä, vahvistaa jäljelle jääviä ja tehostaa toimintaa. Esillä on ollut erityisesti uusi Innovaatioyliopisto, johon valtio lupaa laittaa 500 miljoonaa euroa, jos yritykset keräävät lisäksi 200 miljoonaa euroa.

Lappeenranta ei tullut Itä-Suomeen

Viime aikoina on mm. Savon Sanomissa käytetty useita puheenvuoroja, joissa on kaivattu Lappeenrannan teknillistä yliopistoa mukaan Joensuun ja Kuopion käynnistämään Itä-Suomen yliopiston valmisteluun.

Historiaa tuntevat tietävät, että 1960-luvulla oli tavoitteena yksi yliopisto Itä-Suomeen, mutta poliittiset realiteetit johtivat kolmen korkeakoulun perustamiseen, kun sopimusta yhdestä paikasta ei syntynyt. Joensuun ja Kuopion yliopistot ottivat pari vuotta sitten aloitteen omiin käsiinsä, kun näköpiirissä oli joka tapauksessa merkittäviä muutoksia korkeakoulukentässä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä pohjoiseen, vaan etsi muita ratkaisuja, lähinnä yhteistyön tiivistämistä ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä Lappeenrannan ratkaisu voi olla ihan hyvä ja toimiva siihen ympäristöön.

Lappeenrannan haikailu mukaan Itä-Suomen yliopistoon on siis tuuleen puhumista. Nyt on varmistettava, että Joensuun ja Kuopion muodostama Itä-Suomen yliopisto käynnistyy vahvoin voimin 1.1.2010. Tämä tarkoittaa mm. kauppatieteiden koulutuksen turvaamista Itä-Suomen yliopistossa tutkinnonanto-oikeudella.

Valtion panostus innovaatioyliopistoon voi olla suuri uhka muille yliopistoille, jotka on tarkoitus erottaa valtion budjettitaloudesta ja muuttaa valtion liikelaitoksien tapaan toimiviksi yhteisöiksi. Innovaatioyliopiston lisäksi myös muut yliopistot on pääomitettava niin, että niillä on realistiset ja nykyistä paremmat toimintaedellytykset. Eihän rakenneuudistuksessa muuten ole mitään järkeä.

Opetusministeri Sarkomaan ja valtiovarainministeri Kataisen ratkaisut vaikuttavat yhtä kauas kuin heidän edeltäjiensä runsaat 40 vuotta sitten. Kun mukaan liitetään vielä eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Pekka Ravi, on kasassa kokoomuksen kolmikko, joiden käsissä on pitkälti Joensuun ja Kuopion vaikutusalueen sekä koko Itä-Suomen kehitys vuodesta 2010 eteenpäin.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja ja Kuopion yliopiston hallituksen jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.