Kolmannella tiellä riittää nyt kulkijoita

Kolmas tie on poliittinen termi, joka lanseerattiin yleiseen käyttöön reilu kymmenen vuotta sitten. Termin teoreettinen isä on englantilainen sosiologi Anthony Giddens, joka vuonna 1998 ilmestyneessä kirjassaan antoi tylyn tuomion perinteiselle sosiaalidemokratialle: kun valtio kaikkivoipaisesti tungetaan ihmisten elämään, murennetaan samalla yksilön omaa vastuuta ja tuhotaan kannustavuutta.

Kolmannen tien toteuttajaksi nousi Isossa-Britanniassa silloinen pääministeri Tony Blair, mutta termiä käytti hyväkseen myös presidentti Bill Clinton Yhdysvalloissa. Hän lähestyi poliittista keskilinjaa toisesta suunnasta: markkinaliberalismi tarvitsee valtion sääntelyä ja valvontaa, jotta se toimisi sosiaalisesti.

Suomessa kolmannen tien kulkijoiksi ilmoittautuivat muun muassa Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.).

Viime syksynä alkanut rahoituskriisi ja sitä seurannut lähes globaali taantuma ovat tuoneet tielle lisää kulkijoita. Yksi heistä on pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen, joka keskiviikkona piti talouspoliittisen linjapuheen puolueensa hallitukselle Tampereella.

Vanhasen mukaan ensin sosialismi ja nyt myös vapaa kapitalismi ovat ajautuneet umpikujaan. Jäljelle jää talouden kolmas tie, "jossa valtiolla on vahvempi rooli kuitenkin niin, että se ei silti roolillaan mene rikkomaan markkinatalouden periaatteita". Vanhanen julisti, että tämä on ollut keskustan perinteinen linja talouspolitiikassa.

Näin saattaa ollakin. Muistettava silti on, että meillä kolmen suuren puolueen, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n, talouspoliittiset linjaukset ovat jo parinkymmenen vuoden ajan olleet ytimeltään melko samanlaisia. Painotuksissa on toki ollut eroja.

Vanhanen ei tyytynyt Tampereella vain teoretisoimaan, vaan esitti myös mitä kolmannen tien politiikan toteuttaminen tässä tilanteessa voisi Suomessa merkitä. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi vaalikauden puolivälissä - käytännössä jo ensi kuussa - ryhtyä valmistelemaan koko maata koskevaa massiivista investointipainotteista ohjelmaa, jolla voitaisiin kohentaa työllisyyttä ensi vuosikymmenellä 1-2 prosenttiyksikköä ns. perusuraan verrattuna.

Kymmenien miljardien eurojen paketti pitäisi sisällään yksityistä rahaa, valtion budjettirahaa ja "eläkerahaa", niin kuin Vanhanen asian ilmaisi. Ohjelmalla muun muassa rakennettaisiin nopeat tie- ja ratayhteydet Helsingistä pohjoiseen Suomeen saakka. Sillä tuettaisiin kotimaisia energiahankkeita, rahoitettaisiin tutkimus- ja kehitystoimintaa, vahvistettaisiin koulutuksen resursseja ja varmistettaisiin kaivostoiminnan vaatimat rakenteet.

Tätä kaikkea valtion pitää luonnollisesti tehdä ilman kunnianhimoisia erillisohjelmiakin. Vanhasen avausta kannattaa siitä huolimatta lähestyä ennakkoluulottomasti. Nyt tarvitaan myös yli taloustaantuman ulottuvaa näkymää, joka luo uskoa Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksiin selviytyä jatkossakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.