Kolmas suuri koalitio valtaan joulun kynnyksellä

Puolueet tuskailevat, että jäsenyys puolueissa ei maistu suomalaisille. Miksi maistuisikaan? Suomessa puolueiden rivijäsenillä on harvoin todellista päätösvaltaa harjoitettavan politiikan sisältöön tai tärkeisiin poliittisiin ratkaisuihin.

Suomalaisten puolueiden kannattaisi ottaa mallia Saksan sosiaalidemokraateilta. SPD aloitti hallitusneuvottelut kristillisdemokraattien kanssa tosissaan vasta saatuaan lokakuussa luvan puoluekokoukselta. Hallitukseen sosiaalidemokraatit menevät vasta, jos keskiviikkoaamuna valmiiksi saatu hallitussopimus hyväksytään puolueen jäsenäänestyksessä.

Lukemista SPD:n rivijäsenillä riittää ennen kahden viikon kuluttua järjestettävää postiäänestystä. Kristillisdemokraattien, sen baijerilaisen sisarpuolueen ja sosiaalidemokraattien neuvotteluissa aikaan saatu hallitussopimus on peräti 180 sivua pitkä. Lopullista versiota aiotaan kuitenkin melkoisesti tiivistää.

Mikään läpihuutojuttu sopimuksen hyväksyminen sosiaalidemokraattien jäsenäänestyksessä ei ole. Monet sosiaalidemokraatit vierastavat suurta koalitiota eli yhteistä hallitusta kristillisdemokraattien kanssa. Vuosina 2005–2009 Saksaa hallinnut suuri koalitio päättyi sosiaalidemokraattien murskatappioon liittopäivävaaleissa.

Historian kolmannen suuren koalition–ensimmäinen hallitsi 1966-1969–syntymistä vaikeuttaa sekin, että jostakin syystä saksalaisten innostus siihen on kaksi kuukautta kestäneiden hallitustunnusteluiden ja -neuvotteluiden aikana hiipunut.

SPD:n johtajat kuitenkin arvelivat 17 tuntia kestäneen viimeisen neuvottelun jälkeen varhain keskiviikkoaamuna, että hallitussopimus lopulta kuitenkin hyväksytään puolueen jäsenäänestyksessä. Vaikka sosiaalidemokraattien tulos liittopäivävaaleissa oli kehnohko, puolue sai hallitusneuvotteluissa läpi monia keskeisiä vaatimuksiaan.

Niistä tärkein on 8,50 euron minimituntipalkka, jonka Angela Merkelin puolue hyväksyi kitisten. CDU pelkää, että minimipalkan käyttöönotto vuonna 2015 heikentää työllisyyttä.

Kristillisdemokraatit joutuivat nielemään sosiaalidemokraattien vaatimuksia sen vuoksi, että toinen vaihtoehto eli hallitusyhteistyö vihreiden kanssa olisi todennäköisesti ollut vielä hankalampaa. Kolmas vaihtoehto olisi ollut uusien liittopäivävaalien järjestäminen. Vaalien tulos olisi kuitenkin saattanut vaikeuttaa hallitusneuvotteluita entisestään.

Baijerilaisen CSU:n vaatimuksesta Saksassa todennäköisesti jo ensi kesänä otetaan käyttöön tietulleja, joita joutuvat maksamaan maan moottoritieverkkoa läpikulkuun käyttävät miljoonat ulkomaalaiset. Tullilla on merkitystä myös suomalaisille liikenneyrittäjille. Tulli otetaan käyttöön kuitenkin vain siinä tapauksessa, että se ei ole EU-lakien vastainen.

Hallitussopimukseen sisältyy myös muita tavoitteita, jotka koskettavat koko EU:ta. Yksi niistä on vaatimus, että saksan kieli nostetaan yhdeksi unionin työkieleksi ranskan ja englannin rinnalle.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.