Kolmen prosentin kynnys siedettävä

Hallituspuolueiden puheenjohtajat onnistuivat vihdoin tiistaina sopimaan pitkään kiistellystä vaalilain uudistuksesta. Epäonnistuminen olisikin ollut noloa, sillä uudistuksen pääpiirteet sovittiin jo hallitusneuvotteluissa keväällä 2007 ja sopimus kirjattiin hallitusohjelmaan.

Loppuvaiheissa kiisteltiinkin enää vain siitä, mikä kaksi vuotta sitten jäi sopimatta eli valtakunnallisesta äänikynnyksestä. Hallintoneuvos Lauri Tarastin johtamassa työryhmässä päädyttiin noin vuosi sitten esittämään 3,5 prosentin äänikynnystä, mitä erityisesti RKP piti liian korkeana. Sopu löytyi, kun kynnystä alennettiin puoli prosenttiyksikköä.

Kolmen prosentin äänikynnys on siedettävä, vaikka se onkin kansainvälisesti tarkastellen matala. Useimmissa vaalijärjestelmissä äänikynnyksen avulla pyritään estämään puoluekentän pirstaloituminen, joka samalla pahimmillaan merkitsisi parlamentin työn lamaantumista. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa äänikynnys on viritetty neljään ja Venäjällä peräti seitsemään prosenttiin.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei olisi kompastunut kolmen prosentin äänikynnykseen. Siitä tuskin olisi pelkoa myöskään vuoden 2011 vaaleissa, mutta niissä nyt sovittu uudistus ei vielä ole voimassa. Tarkoitus on, että äänet lasketaan uudella tavalla vasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Uudistus on erittäin tärkeä pienille vaalipiireille, jollaisia ovat esimerkiksi kaikki kolme Itä-Suomen vaalipiiriä. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä pienillä puolueilla ei ole enää pitkään aikaan ollut mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan eduskuntaan omin voimin. Siitä on pitänyt huolen ns. piilevä äänikynnys. Jokaisessa kolmessa vaalipiirissä on tarvittu yli 10 prosentin ääniosuus ennen kuin ensimmäinen paikka parlamenttiin on hellinnyt.

Pienten puolueiden ainoa mahdollisuus on ollut hakeutua vaaliliittoihin. Ne taas ovat harhauttaneet äänestäjiä. Mitä yhteistä on vaikkapa kokoomuksella ja perussuomalaisilla, jotka viime vaaleissa solmivat Pohjois-Savossa vaaliliiton? Nyt vaaliliitot aiotaankin kieltää.

Korkea äänikynnys on romuttanut perustuslain takaaman vaalien suhteellisuuden, mikä on nykyjärjestelmän suurin epäkohta. Käytännössä se on usein tarkoittanut sitä, että äänestäjien ääniä on mennyt suuria määriä ikään kuin hukkaan. Uudistuksen myötä epäkohta poistuu.

Erityisesti hallituksen suuret puolueet eli keskusta ja kokoomus ansaitsevat kiitoksen siitä, että pitkään puhuttu uudistus on viimein toteutumassa, vaikka se jatkossa saattaakin nirhaista kummankin puolueen kansanedustajamäärää pienemmäksi. Kauneusvirhe uudistuksessa kuitenkin on se, että se ei ole voimassa vielä vuoden 2011 vaaleissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.