Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Talousennusteissa desimaalipilkun oikealla puolella oleviin numeroihin kannattaa suhtautua varauksella. Paniikkiin tai riemunkiljahduksiin ei ole aihetta, jos talouskasvun ennustetaan laskevan tai kiihtyvän yhden kymmenyksen verran. Oleellista on kuitenkin suunta. Jos poikkeuksetta kaikki ennusteet kertovat talouskasvun hiipuvan, voi olettaa, että näin saattaa todellisuudessa myös käydä.

EU-komissio julkisti muutama päivä sitten tuoreimman ennusteensa euroalueen talous­kasvusta. Ensi vuoden talouskasvuksi komissio ennusti 1,4 prosenttia, kun luku toukokuussa oli kymmenyksen suurempi. Syynä ennusteen tarkistamiseen on maailmantalouden epävarmuus, jota kasvattaa Yhdys­valtain tempoileva kauppapolitiikka.

Suomen ensi vuoden talouskasvuksi komissio povaa 1,2 prosenttia. Luku on hyvin linjassa valtiovarainministeriön kesäkuussa julkistamien arvioiden kanssa.

Tärkeintä valtiovarainministeriön ja muiden Suomen talouskasvua arvioivien rätingeissä on yksimielisyys: talouskasvu hidastuu lähivuosina ja Suomi siirtyy verrokkimaidensa joukossa hännille. Kasvu saattaa painua parin vuoden kuluttua alle prosentin. Se ei vielä tarkoita taantumaa, mutta ei ole siitä kaukana. Jos jännitteet maailmantaloudessa lisääntyvät, sinnekin Suomi vielä saattaa lipsahtaa.

Kesällä työnsä aloittaneelle Antti Rinteen (kuvassa) hallitukselle heikentyvä talouskasvu tuo vaikeuk­sia. Suuri osa hallituksen talouspolitiikasta lepää sen olettamuksen varassa, että työllisyysaste voidaan vaalikauden aikana eli vuoteen 2023 mennessä nostaa 75 prosenttiin. Jos tavoitteeseen ei päästä, hallituksen muitakin tavoitteita on vaikea saavuttaa.

Hallituksen ohjelmasta todellisia keinoja työllisyys­asteen nostamiseksi ei löydy, mutta sellaisia valmistellaan. Varaa lepäilyyn ei olekaan, sillä pääministeri Rinne on luvannut, että rohtoja esitellään jo elokuussa pidettävien hallituksen budjettineuvotte­luiden yhteydessä.

Työllisyystavoitteen nostamiseen tarvittavista uusista työpaikoista peräti puolet on sälytetty työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen neuvotteluiden varaan. Kyse on näyttävästä operaatiosta, jolla Rinteen hallitus haluaa lujittaa kolmikantaista valmistelua. Hallituksen ja järjestöjen yhteistyö polkaistiin käyntiin juhannuksen alla tilaisuudessa, jolla oli komea nimi: Kasvun ja luottamuksen seminaari.

Edellisellä vaalikaudella palkan­saajapuolen järjestöt tottuivat kamppailemaan hallitusta vastaan, vaikka saivatkin lainsäädäntöuhkan edessä valmiiksi paljon parjatun kilpailukykysopimuksen. Sopimus paransi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja oli osaltaan toteuttamassa työllisyysasteen nousua 72,5 prosenttiin.

Nyt ammattiyhdistysliikkeen olisi muuntauduttava kantapäät syvällä maassa mieltään osoittavasta joukosta aidoksi vastuunkantajaksi. Kolmikannan tehoja mitataan lähivuodet numeroilla, ei enää mielikuvilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.