Kompromissi jatkaa Suomen pitkää linjaa

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan perjantaina hyväksymä mietintö perustuslakiin tehtävistä tarkistuksista on poliittinen kompromissi, joka kuitenkin jatkaa Suomen pitkää linjaa: tasavallan presidentin toimivallasta nipistetään jälleen hieman ja samalla otetaan uusi askel kohti normaaliparlamentarismia. Askel on toki tällä kertaa paljon pienempi kuin 1990-luvun lopulla, jolloin hyväksyttiin vuonna 2000 voimaan tullut nykyinen perustuslaki.

Merkittävin muutos on, että perustuslakiin kirjataan menettely, jolla ratkaistaan presidentin ja hallituksen välille ulkopolitiikasta mahdollisesti syntyvät kiistat. Nykyisessä perustuslaissa todetaan vain, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ilmaisuun sisältyy jopa perustuslaillisen kriisin siemen: mitä tehdään, jos presidentti ja hallitus eivät pääse yksimielisyyteen.

Perustuslakivaliokunnassa hyväksytyn mietinnön mukaan tuomariksi tulee eduskunta. Se tarkoittaa käytännössä ulkopoliittisen vallankäytön parlamentarisointia. Eduskunta ratkaisee mahdollisen erimielisyyden hallituksen sille antaman selonteon pohjalta. Selontekomenettelyssä eduskunta ei äänestä hallituksen luottamuksesta, joten esitetty proseduuri antaa hallituspuolueiden kansanedustajille vapaammat kädet asettua kiistassa myös presidentin taakse.

Menettelyä käytettäisiin kuitenkin vain tärkeissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Kysyä sopii, jatkaisiko hallitus, jos eduskunnan enemmistö todella tärkeässä asiassa olisikin eri mieltä sen kanssa.

Lainsäädännöstä halutaan uudistuksen yhteydessä karsia turhaa byrokratiaa. Niinpä hallitus vastaisuudessa antaisi lakiesityksensä suoraan eduskunnalle. Nykyisin lakiesitykset kierrätetään presidentinesittelyn kautta. Presidentillä kuitenkin säilyy rooli lakien säätämisessä, sillä lait tulevat edelleenkin voimaan vain, jos presidentti ne vahvistaa. Mahdollisissa kiistoissa voittaa kuitenkin jo nykyäänkin eduskunnan kanta.

Uuteen perustuslakiin aiotaan kirjata selkeästi lause, jossa todetaan Suomen kuuluvan Euroopan unioniin. Mielenkiintoinen on perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Jacob Södermanin (sd.) tulkinta, että Suomi tästä huolimatta voi halutessaan erota EU:sta eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksellä. Perustuslain kirjaimen voi siis tässä asiassa murtaa muita kohtia helpommin.

Esitetyt muutokset on hyväksyttävä nykyisessä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä ja huhtikuussa valittavassa uudessa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Todennäköisesti tämä onnistuu, koska muutoksilla on takanaan kolmen suuren puolueen eli keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien tuki. Perussuomalaisten tunkeutuminen tähän rintamaan kuitenkin mutkistaisi suunnitelmia.

Voimaan tarkistettu perustuslaki tulisi samaan aikaan, kun ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa toimikautensa. Poliittisia intohimoja lain käsittelyssä vähentää se, että yhdessäkään suuressa puolueessa ei tiedetä, kuka niiden presidenttiehdokas on. Juuri nyt perustuslaki onkin sen vuoksi hyvä muuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.