Kone auttaa löytämään mieluisan ehdokkaan

Internetistä löytyvien vaalikoneiden historia ei ole pitkä, tiettävästi vain 15 vuoden mittainen. Kunnia ensimmäisen vaalikoneen kehittämisestä annetaan yleensä televisiokanava CNN:lle, joka oli asialla Yhdysvaltain presidentinvaalien alla vuonna 1996. Historian ensimmäisessä vaalikoneessa oli vain viisi kysymystä, joiden avulla yhdysvaltalaiset äänestäjät saattoivat verrata presidenttiehdokkaita.

Suomessa pantiin töpinäksi nopeasti. Yleisradion toimittaja Erkki Vihtonen äkkäsi CNN:n vaalikoneen ja Yle rakensi ensimmäisen suomalaisen vaalikoneen jo vuoden 1996 eurovaaleihin. Viime vuosikymmenellä vaalikoneet alkoivat nopeasti yleistyä. Huhtikuun eduskuntavaalien alla oma vaalikone on jo lähes kaikilla suurimmalla tiedotusvälineillä, mutta myös useilla muilla toimijoilla.

Savon Sanomien vaalikone avataan tänään lehden verkkosivuilla. Tästä päivästä alkaen halukkaat pääsevät vertailemaan Pohjois-Savon ja Etelä-Savon vaalipiirien kansanedustajaehdokkaiden vastauksia yli 20:een toimituksen esittämään väitteeseen. Suurin osa väitteistä koskee valtakunnallisia aiheita, mutta osa myös paikallisia kysymyksiä.

Varsinkin pohjoissavolaiset ehdokkaat ovat olleet kiitettävän aktiivisia. Vain muutama ehdokas ei ole antanut omia vastauksiaan Savon Sanomien vaalikoneen väittämiin. Vastausprosentti myös Etelä-Savosta on hyvä.

Mitä hyötyä vaalikoneista sitten on?

Ensimmäisiin vaalikoneisiin suhtauduttiin vielä epäluuloisesti. Yleinen väite oli, että vaalikoneet pinnallistavat politiikkaa. Sanottiin, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Eivät olekaan. Siksi vaalikoneita on niiden lyhyen historian ajan koko ajan kehitetty sekä teknisesti että sisällöllisesti. Savon Sanomien vaalikoneessa ehdokkailla on mahdollisuus myös perustella vastauksiaan omin sanoin.

Jokainen vaalikoneita joskus käyttänyt ymmärtää - tai ainakin hänen pitäisi ymmärtää - ettei vaalikoneisiin siitä huolimatta pidä luottaa sokeasti. Koneet auttavat löytämään mieluisan ehdokkaan, mutta ne eivät parhaimmillaankaan ole automaatteja, jotka antavat yksiselitteisen vastauksen käyttäjälleen. Suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä onkin oivaltanut pelin hengen: vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan 53 prosenttia käyttäjistä äänesti ehdokasta, jota yksikään vaalikone ei tarjonnut hänelle sopivimmaksi.

On myös hyvä huomata, että vaalikoneita käyttävät ovat kaikkia äänestysikäisiä jonkin verran aktiivisempia. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli vajaat 68 prosenttia, mutta vaalikoneita käyttäneistä äänestämässä edellä siteeratun tutkimuksen mukaan kävi 71 prosenttia.

Vaaleihin on aikaa reilu puolitoista kuukautta. Jo nyt on hyvä terhistäytyä ja ryhtyä pohtimaan mille puolueelle ja mille ehdokkaalle oman äänensä antaa. Apua löytyy myös vaalikoneista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.