Konstit loppuvat

Vuoden 2008 väestölaskennan lopulliset tulokset ovat vielä tulematta. Ilman virallisia lukuja voi silti todeta jo nyt, että Rautavaaralla ja Vesannolla asukkaitten keski-ikä on noussut nyt ensimmäistä kertaa yli 50 vuoden.

Näin siksi, että vuonna 2007 rautavaaralaisten keski-ikä oli 49,8 vuotta, ja siihen on tullut laskennallisesti melkein vuosi lisää, kun vajaan parin tuhannen hengen jatkoksi tuli vain kolmetoista uutta rautavaaralaista. Noin 2 500 hengen Vesannolla keski-ikä oli toissavuonna 49,2 vuotta, ja pikkuvesantolaisia putkahti maailmaan viime vuonna vain kahdeksantoista.

Vuonna 2010 tähän Pohjois-Savon viisikymppisten kerhoon liittyvät tilastojen perusteella Tervo ja Tuusniemi, ja parin vuoden kuluttua seuraavat perässä Rautalampi, Keitele ja Pielavesi.

Vanhenemisessa ei sinänsä ole mitään häpeämistä, päinvastoin monet toteuttavat sitä jopa arvokkaasti. Sen sijaan koko yhteisön tulevaisuudelle lapsenteon loppuminen ja väestön jatkuva ikääntyminen ovat tuhon tie, jolta ei ole paluuta.

Vuosisatojen aikana vähin erin syntyneen yhteisön moninaiset rakennelmat lahoavat ihmisten mukana ja romahtavat lopulta kansaan kuin vanhat heinäladot. Yhden sukupolven aikana, vuodesta 1980 lähtien, syntyvyys on laskenut Pohjois-Savossa noin kolmanneksella ja monissa pienissä kunnissa suhteellisesti paljon enemmän.

Millaisen kouluverkon, montako kyläkoulua tarvitsee kunta, jossa syntyy vuosittain enää alun toistakymmentä lasta. Tai vain kolme-neljä, kuten Pohjois-Savossakin on jo viime vuosina nähty? Nämä ovat vakavia kysymyksiä, joihin kuntien päättäjät eivät ole järin innokkaita ottamaan kantaa.

Väestön vanheneminen ja lasten loppuminen ei tee tarpeettomaksi vain kunnan koulutointa. Yhtä lailla se vie mahdollisuudet kunnan aktiiviselta elinkeinopolitiikalta. Mitä hyödyttää yrityksen tulla kuntaan, jos se joutuu hankkimaan sinne rakennusten ja koneitten lisäksi myös työntekijät jostain muualta?

Muutaman kymmenen metallimiehen yritys ei ole Suomen oloissa enää suuri, mutta Pohjois-Savossakin on jo monta kuntaa, missä senkaltaisen uuden yrityksen perustaminen on nykyoloissa paikallisen työvoiman puutteen vuoksi mahdotonta. Rahasta eivät hankkeet ole kiinni, sitä on yrityksille tarjolla runsain määrin jopa taloudellisesti huonompina aikoina.

Kuihtuvien kuntien pelastajiksi on mainittu monesti maahanmuuttajat. Puheet ovat tässäkin asiassa parasta. Jos esimerkiksi Sonkajärvelle muutti viime vuonna kolme ulkomaalaista ja kolme lähti pois, kuten marraskuun tilastot kertoivat, tilanne ei ole olennaisesti kohentumassa.

Väestönkehityksen vuoksi uudet työpaikat keskittyvät olosuhteitten pakosta paikkakunnille, joissa on vielä nuorta työvoimaa. Kuopion ja Iisalmen sekä niitten ympäristökuntien lähtökohdat ovat siinä suhteessa tilastollisesti parhaat.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.