Koronkiskontaa vai ei?

Tilastokeskuksen tuore tieto kertoo, että jopa 200 000 suomalaista on ottanut pikavipin alkuvuonna. Suomen Asiakastieto Oy puolestaan viestitti toissapäivänä, että erityisesti 18-24-vuotiaille on puolessa vuodessa kasautunut roimasti uusia maksuhäiriömerkintöjä. Melkoinen osa häiriömerkinnöistä johtuu pahamaineisista pikavipeistä.

Maaseudulla asuva äiti soitti samasta teemasta toimitukseen kesäkuussa. Hänen poikansa oli pudonnut pikavippikuiluun. Tämä oli lainannut rahaa useasti nopean rahan yhtiöltä. Luotot tulivat ja menivät. Nuoren takaisinmaksukyky on nolla.

- Meillä vanhemmilla ei ole mahdollisuutta nostaa häntä kuville. Pojan elämä on jo nyt pilalla, nainen itki ääni väristen puhelimessa.

Näitä juttuja riittää pilvin pimein. Ahdinko monissa kodeissa kasvaa sietämättömäksi, ellei pikavippiyhtiöiden toimintaa saada kuriin.

Pirullista pikavippiyhtiöissä on se, että ne saavat myöntää lainaa aamusta yöhön. Tilastokeskus laski, että keskimääräinen pikavippi on 160 euroa. Se on summa, jolla keskivertodokaaja saa kuppilassa alkuillan pämppäyksen jälkeen piiskaryypyt.

Georg Malmsten ja Dallape-yhtye levyttivät 1930-luvulla Tatu Pekkarisen tunnetun rallin Kaikkihan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.

Laulun sanat eivät istu nyky-yhteiskuntaan. Kuuden ensimmäisen kuukauden luvut ovat nimittäin tylyä luettavaa: uusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin 18-24-vuotiaille yhteensä noin 50 000 kappaletta. Tämä on 1 400 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Varsinkin nuorilla miehillä järkyttävän suuret velat syntyvät illan ja yön kähmässä, jolloin pikaluottoja haetaan kännykällä humalassa. Tosin nuoria ei pelkästään sovi osoitella. Salamavelka luonnistuu vallan mainiosti vanhemmiltakin.

Kuluttajavirasto vei ensimmäistä kertaa pikavippiyhtiön markkinaoikeuteen viime talvena, kun firma tarjosi tekstarivippejä yöaikaan. Vielä suurempi haloo nousi siitä, ettei yhtiö toimittanut missään vaiheessa lainanottajalle luoton ehtoja.

Lain mukaan ehdot pitää toimittaa kuluttajalle ennen luoton nostoa. Yhtiön mielestä riittää, että kuluttaja käy halutessaan vilkaisemassa ne firman www-sivuilta.

Prosessi markkinaoikeudessa on vielä kesken.

Yhtiöiden toimintaan liittyy muutenkin moraalisesti ja eettisesti arveluttavia piirteitä. Pikavippien korko esimerkiksi ei ole tästä maailmasta.

Pahimmillaan muutaman sadan euron tekstiviestilainan korko voi nousta satoihin prosentteihin. Kuluttajavirasto puhuu jopa tuhannesta prosentista. Vipin ottaja ei sitä useinkaan tiedä, sillä lainanantajat puhuvat yleensä vain toimitus- ja käsittelykustannuksista. Todellista vuosikorkoa ei nykylain mukaan tarvitse ilmoittaa pienehköissä lainoissa.

Tuntuu älyttömältä, että joku tuollaisia lainoja ottaa.

Esimerkiksi pankkien kulutusluotot ovat vain joitakin prosenttiyksikköjä kalliimpia kuin asuntolainat. Rahoitusyhtiöidenkään korot eivät nouse pankkien kulutusluottojen ylitse kuin joitain prosenttiyksikköjä.

Pikavippaaminen ei vaadi Rahoitustarkastuksen (Rata) lupaa kuten perinteinen pankkitoiminta. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) asetti "pikavippityöryhmän" viime lokakuussa. Se etsii keinoja tolkuttomuuksien kitkemiseen. Työryhmä istuu marraskuun loppuun. Se valmistelee pikavippejä koskevat lakiehdotukset.

Työryhmällä onkin edessään iso savotta. Sen pitää pistää noin 60 vippifirmaa selkä seinää vasten.

Keinovalikoima on laaja. Tässä esimerkkejä. Äkkiluotot määrätyn kelloajan jälkeen on kiellettävä. Samoin niiden myyminen kännykän ja internetin välityksellä. Kaikki pikavippiyritykset pitää rekisteröidä. Lainasopimukset tulee tehdä aina kirjallisina. Luotoille on rakennettava korkokatto. Lain rikkomisesta säädettävä kovat sanktiot.

Tiedossa on, että vastapuoli nostaa työryhmän työn lopputuloksesta metakan. Ne vetoavat vapaaseen ja rehelliseen yritystoimintaan sekä ties mihin maan ja taivaan väliltä.

Älämölönsä keskellä ne voisivat kertoa kuluttajille vastauksen pariin pikku kysymykseen: Onko pikavipin satojen prosenttien vuosikorko kohtuullinen? Onko yhtiöiden toiminnassa koronkiskonnan piirteitä?

Rehellinen ja faktoihin perustuva vastaus puhdistaisi paljon ilmaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.