Korot nousevat, mutta paniikkiin tuskin on syytä

Äärimmäisen kevyt rahapolitiikka Yhdysvalloissa ja Euroopassa on pitänyt markkinakorot matalina pitkään. Niin pitkään, että velalliset voidaan jakaa nyt karkeasti kahteen ryhmään. Ensinnäkin heihin, jotka eivät usko korkojen nousevan, vaikka nousupuheet ovat yleistyneet, ja toiseksi heihin, jotka uskovat puheita, mutta eivät osaa hahmottaa, mitä korkojen nousu voisi käytännössä omalla kohdalla tarkoittaa.

Korkojen nousun puolesta puhuu se, että talouskasvu Suomen Pankin mukaan jatkuu koko maailmassa voimakkaana 2019 saakka. Se kasvattaa todennäköisyyttä, että keskuspankit sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa alkavat vähitellen luopua erittäin elvyttävästä rahapolitiikastaan. Elvytyksen vähenemisen vaikutukset pörssikursseihin ovat aina arvoitus, mutta jos kurssit laskevat nopeasti ja kovin paljon, elvyttävän rahapolitiikan purku viivästyy mitä todennäköisimmin.

Joka tapauksessa asuntovelallisen on tärkeä pysähtyä pohtimaan, mitä korkojen nousu omalla kohdalla tarkoittaisi. Panikoitumiseen tuskin kenelläkään on vielä paljon aihetta, mutta tilanneanalyysin paikka on jokaisella velallisella.

Jos velkaa on 100 000 euroa, lainakoron nousu prosenttiyksiköllä merkitsee 1 000 euron lisäkulua vuodessa. Jos velkaa on 200 000, lisäkulu on 2000 euroa. Mikään kotitalous tuskin tuollaisiin nousuihin kaatuu, jos tulot ja menot muutoin pysyvät ennallaan. Tilanne muuttuu, jos korot nousevat viisi prosenttiyksikköä. Silloin 200 000 euron velasta on maksettava korkoa 10 000 euroa enemmän kuin nyt.

On huomattava, että korkojen nousu ei välttämättä vaikuta käytettävissä oleviin tuloihin lyhyellä aikavälillä, jos kyse on tasaerälainasta. Mutta silloin lainaan tulee lisää maksueriä. Jos velallisella on nyt 160 000 euroa lainaa, sen korko 1,6 prosenttia ja laina-aika 15 vuotta, lyhennys on tuhat euroa kuukaudessa. Viisi prosenttiyksikköä korkeammalla korolla ja tuhannen euron kuukausierällä samankokoisen lainan takaisinmaksuaika onkin peräti 32 vuotta.

Kiinteä korko on yksi mahdollinen suojautumiskeino korkorallin varalta. Siinä punnittavaksi tulee juuri korkonäkemys: jos uskoo nopeaan, suureen ja pysyvään korkojen nousuun, kiinteä on hyvä vaihtoehto. Sellaista korkojen nousua ei vielä kukaan ole ennustanut. Pikemminkin yleisen arvion mukaan korot pysyvät jokseenkin ennallaan vielä ensi vuoden ajan ja senkin jälkeen korot nousevat maltillisesti.

Korkokaton ongelma on, että lainanantajat ovat hinnoitelleet sen yleensä itselleen erittäin edullisen hintaiseksi.

Korkojen nousua vastaan voi suojautua myös panemalla rahaa sivuun tai ostamalla osakkeita tai muita sijoituksia, mutta tähän korkosuojaukseen turvautuminen onnistuu parhaiten niiltä, joilla siihen on vähiten tarvetta.

Viisainta on maksaa pullistaa lainojaan pois matalien korkojen aikana niin paljon kuin arjen talous suinkin sallii ja ihan rauhallisesti vaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tekojään kanssa möhlittiin monella tapaa

Tavoitteet ilman keinoja luovat poliittista kitkaa

Paljon melua tyhjästä Mun Oulussa

Vanhukset eivät tarvitse almuja vaan hoitoa

Discohile ja tunteiden nuottiavain

Politiikan ja juridiikan raja testaa oikeusvaltion

Tolkun ihmisen kunnianpalautus

Itä-Suomen yliopisto vasta teroittamassa kynsiään

Kouluverkkoselvityksen alkulämmöt

Elämme nyt historiallista urheiluvuotta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.