Korruptiotapausten määrä on kasvussa

Keskusrikospoliisin (KRP) päällikkö Rauno Ranta peräänkuuluttaa rangaistusmaksimien tarkistusta elinkeinoelämän sisällä tapahtuvista rikoksista (SS 19.1.). Poliisineuvos on huolissaan etenkin korruption lisääntymisestä. Uusin ilmiö on yritysten välinen lahjonta, joka KRP:n tuoreen raportin mukaan on kasvussa.

Korruptio sinänsä ei ole uutta maailmanlaajuisesti. Suomessakin tapauksia on tullut ilmi. Viime kevään ja alkukesän vaalirahasotku aiheutti sen, että Suomi putosi viidenneksi kansainvälisellä listalla, jossa mitataan korruption esiintymistä. Suomea on perinteisesti pidetty lähes korruptiovapaana maana. Sen todistaa Suomen sijoittuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana vähiten korruptoituneiden maiden listalla joko kärki- tai hopeasijalle.

Suomen poliittinen järjestelmä lienee ottanut opikseen kevään tapahtumista. Suurempi ongelma on lahjonta elinkeinoelämässä. Se on selkeästi lisääntynyt. Lahjonta kohdistuu esimerkiksi henkilöihin, jotka päättävät urakoitsijoista, tavaran ja palveluiden hankinnoista. Lahjontayritykset kohdistuvat myös virkamiehiin valtion ja kuntien hallinnossa.

Julkinen sektori tiedostaa tilanteen. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö lahjontaa siellä esiintyisi. Korruption kasvun taustalla on osittain järjestäytynyt rikollisuus, joka on pureutunut yhteiskuntamme rakenteisiin. KRP:n mukaan useissa normaalia liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä määräysvaltaa käyttää ammattirikollinen tai hänen käskyvallassaan oleva bulvaani. Ehkä räikeimmin tilanne tuntuu rakennusalalla.

Korruptioilmiö on Suomessa saanut myös kansainvälisiä ulottuvuuksia, kun KRP aikoinaan julkisti Patrian johtoon liittyvät lahjusepäilyt. Esitutkinta on edelleen kesken. Rannan mukaan myöhemmässä vaiheessa ainakin osittain julkiseksi tulevat asiakirjat ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa. Korruptio on rikos, josta pitää seurata tuntuvat rangaistukset.

Schengenin sopimuksen myötä laajalti EU:n alueella kansalaisille on taattu vapaa liikkuvuus. Se on pääsääntöisesti hyvä asia. Rikolliset käyttävät kuitenkin vapaata liikkuvuutta hyväkseen. Ranta kiinnitti asiaan huomiota samassa haastattelussa, jossa hän puhui korruptiosta. Ongelmaksi näyttävät muodostuvan rikollisryhmät, jotka syyllistyvät ryöstöihin esimerkiksi Suomessa.

Rikollisryhmiä voidaan kitkeä vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi tekeekin läheistä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin ja Viron kanssa. Rannan mielestä ryhmien jäljille päästäisiin nykyistä helpommin, jos esimerkiksi matkalippujen oston yhteydessä henkilöiltä vaadittaisiin henkilöllisyystodistus tai passi. Ajatus on hyvä, mutta se lienee vaikea toteuttaa uudessa vapaan liikkuvuuden Euroopassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.