Kosovolla edessään vielä kivikkoinen tie

Eurooppa sai uuden itsenäisen valtion sunnuntaina iltapäivällä, kun Kosovo odotetusti julisti irtautuvansa Serbiasta. Kosovo voi luottaa siihen, että sen itsenäisyys myös nopeasti saa kansainvälisen vahvistuksen. EU:n ulkoministerit ovat jo tänään koolla Brysselissä käsittelemässä Kosovon tunnustamista. Koko itsenäisyyssuunnitelma on laadittu läheisessä yhteistyössä sekä Yhdysvaltojen että EU:n kanssa.

Kosovon tie itsenäiseksi kansakunnaksi on ollut pitkä ja kivikkoinen. Kaksikymmentä vuotta sitten Balkanilla leimahtanut serbinationalismi haki ensimmäisen kohteensa juuri Kosovosta, jonka väestöstä yli 90 prosenttia on albaaneja. Vuonna 1998 alkaneen sodan aikana Serbia yritti ratkaista ongelmat aseilla, mutta länsi tuli väliin. Sota ehti kuitenkin vaatia yli 10 000 uhria.

Vuodesta 1999 Kosovo on muodollisesti ollut Serbian maakunta, mutta käytännössä irtautuminen alkoi jo yhdeksän vuotta sitten. Maakuntaa on hallinnoinut YK ja rauhaa on valvonut Nato.

Itsenäisyysjulistus ja sen kansainvälinen tunnustaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Kosovo kykenisi hoitamaan itse omia asioitaan. Naton joukot - tällä hetkellä sotilaita on Kosovossa noin 16 000 - jäävät Kosovoon vielä pitkäksi aikaa. EU aloittaa muodollisesti Kosovon pyynnöstä mittavan poliisioperaation, johon myös Suomi osallistuu vahvalla panoksella. Kosovo ei itse pysty turvaamaan rauhaa alueellaan.

Suomalaisten työ näkyy muutenkin itsenäisessä Kosovossa. Maa alkaa toteuttaa presidentti Martti Ahtisaaren suunnitelmaa alueensa hallinnoinnista. Ahtisaari teki suunnitelmansa YK:n pyynnöstä, mutta se ei koskaan kelvannut Serbialle ja Venäjälle.

Taloudellisesti itsenäinen Kosovo on heikoissa kantimissa. Työikäisistä kosovolaisista peräti puolet on työttömänä. Maan kansantuotteesta puolet koostuu rahasta, jota Kosovon ulkopuolella asuvat kosovolaiset kotimaahansa lähettävät. Käytännössä Kosovo on vielä pitkään kehitysmaa.

Kosovon kansainvälinen asema poikkeaa muiden Euroopan valtioiden asemasta. Venäjä on sanonut YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä veto-oikeudellaan estävänsä Kosovon jäsenyyden maailmanjärjestössä. Venäjä ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, osin siksi, että se perinteisesti on tukenut Serbiaa.

Suurempi syy on kuitenkin se, että Venäjä pelkää Kosovon muodostuvan ennakkotapaukseksi, joka heijastuu vaikkapa itsenäisyyttä haluavaan Moldovaan. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Kosovon itsenäistyminen onkin kieltämättä ongelma.

Serbia on sanonut, että sillä on olemassa suunnitelma Kosovon itsenäistymisen varalle. Samoin sanoi viime viikolla Venäjän presidentti Vladimir Putin. Ehkä jo alkavalla viikolla nähdään, mikä on suunnitelmien sisältö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.