Koti vanhukselle

Lukemalla oppii, vaikkapa jos katsoo OECD:n raporttia, jossa verrataan pitkäaikaissairaiden sijoituspaikkoja eri maissa. Luvut herättävät ihmetystä.

Suomessa on OECD:n raporttien mukaan enemmän pitkäaikaissairaanhoidon hoitopaikkoja kuin missään muussa maassa. Meillä ihmetellään, miten selviydymme vanhusten hoidosta ja vaaditaan lisää käsiä hoitamaan.

Meillä on lähinnä vanhusten käytössä olevia pitkäaikaisia hoitopaikkoja noin 45 sänkyä tuhatta yli 65-vuotiasta kohti. Samanaikaisesti muissa vertailukelpoisissa maissa on yleensä alle kymmenen sänkyä tuhatta eläkeikäistä kohti.

Ruotsi näyttää tilastojen valossa selviävän murto-osalla meidän hoitopakoistamme.

Ruotsissa vanhusten hoito on keskitetty vanhusten omiin koteihin sekä erilaisiin hoivakoteihin. Suomessa vanhukset viettävät vuodeosastoilla jopa vuosia. Monessa maissa sairaalaa saa käyttää vain kuukauden ajan. Hoivapaikka maksaa noin puolet sairaalapaikan hinnasta.

Ruotsilla ja muilla mailla ei mene ihan niin hyvin kuin tilastot kertovat, sillä Ruotsissakin on tehty ratkaisuja muuttamalla laitoksen nimikyltti toiseksi.

Kaikki ei ole täysin vertailukelpoista. Suomessakin on vanhusten hoitopaikkoja modernisoitu ja eräillä alueilla on saavutettu lähes kansainvälinen taso. Kuitenkin lopputulos on selvä. Laskettiinpa miten vain ja huomioitiinpa vertailuvaikeudet miten tahansa, Suomessa on tuhansia vanhuksia pitkäaikaisilla sairaalapaikoilla, kun muualla he olisivat kotonaan tai hoivakodissa. Nämä vanhukset sitovat myös tuhansien henkilöiden työvoiman.

Miten on mahdollista, että meillä täytyy vanhukset hoitaa vuoteeseen kun muualla ei näin tarvitse tehdä?

Meillä rakennettiin perusterveydenhuollon sairaalakapasiteettia silloin, kun sen purkaminen oli muualla jo aloitettu. Monen sairaalan olemassaolon ainoa syy on kunnan imago. Kun sairaalasänky kerran on, niin aina löytyy joku siihen makaamaan.

Kun vanhus sairastuu, hän joutuu sairaalaan. Hänet pannaan sänkyyn katsomaan tasaisen valkeaksi maalatua kattoa.

Lihasvoima laskee kahdessa viikossa alle kriittisen pisteen, jonka jälkeen vanhusta ei enää saada jaloilleen. Hoitorutiineiden on laskettu kestävän tunnin, jolloin vanhus vain makaa 23 tuntia vuorokaudessa.

Vuodeosastolla on nimensä mukaisesti tilaa vain vuoteisiin. Tuoliin istumaan ei enää mahdu, kun tilaa on vain muutama neliömetri potilasta kohden. Sairaalassa vanhus on komplikaatioimuri: pöpöt ja tulpat tuhoavat lopunkin jäljellä olevan kunnon.

Lääkkeitä voi olla kymmeniä. Kun muutama viikko on kulunut, ei vanhusta voida enää sijoittaa hoivapaikoille. Hän tarvitsee pitkäaikaisen hoitopaikkansa pysyvästi.

Miten tästä voidaan selvitä?

Geriatrisen osaamisen tason nosto kaikissa työntekijäryhmissä, vuodeosastojen pienentäminen, hoito-otteen saaminen kuntouttavammaksi, sotien veteraaneja palvelleen kuntoutuskapasiteetin saaminen siviilivanhusten tarkasti kohdennettuun kuntoutukseen ja hoitokapasiteetin suuntaaminen suurimmaksi kotihoitoon ja hoivapalveluihin avaisi jo tietä paremmin suunnatulle hoidolle.

Kirjoittaja on yleislääketieteen professori Kuopion yliopistossa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Kotimaista ruokaa pääsiäisen juhlapöytään

Hammaslääkärikoulutus muistuttaa yhteistyöstä

Mikä ei muutu

Kolmannen asteen ratkaisu

Kokemus korvaa määrän Savon EU-ehdokkaissa

Automatkoista halutaan entistä turvallisempia

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.