Kotiintuloaikojen suositus on vain yksi keino

Lapinlahdella tuli perjantaina voimaan suositus nuorten kotiintuloajoista (Savon Sanomat 9.8.). Lapinlahden kunnanvaltuuston hyväksymän suosituksen mukaan alakoululaisten pitäisi olla kotona kaikkina viikonpäivinä viimeistään kello 20. Yläkoululaisten olisi hyvä olla kotona arkipäivisin viimeistään kello 21. Perjantaisin ja lauantaisin kotiintuloaika olisi tuntia myöhemmin. Yli 16-vuotiaiden nuorten olisi kunnanvaltuuston mielestä hyvä olla kotona arkisin viimeistään kello 21. Viikonloppuisin aikaa olisi puoleenyöhön.

Samanlaisia suosituksia on aikaisemmin annettu muutamassa muussa kunnassa. Kaupungit ja kunnat eivät Suomessa voi määrätä nuorten kotiintuloajoista, joten minkäänlaisia seuraamuksia suositusten noudattamatta jättämisestä ei ole. Kyse on keinosta, jolla vanhempia ja muita aikuisia herätellään huolehtimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Lapinlahdella suositus perustuu kaikkien valtuustoryhmien yhteiseen aloitteeseen. Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Aaro Kubin perustelee suositusta nuorten päihteiden käytön lisääntymisellä ja kasvaneilla huostaanottojen määrillä. Koko kunnan halutaan ottavan ongelmista kopin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikan johtavan asiantuntijan Esa Iivosen kommentti Savon Sanomissa on erikoinen. Hän pitää kotiintuloaikojen suosituksia ”strutsimaisena ratkaisuna” eli pää pannaan pensaaseen, kun ongelmat pitäisi kohdata. Päihteiden käyttö ei Iivosen mielestä vähene sillä, että nuoret ajetaan pois julkisilta paikoilta.

Oikeassa Iivonen on siinä, että suositukset eivät yksin voi olla ratkaisu ongelmiin. Ei kukaan Lapinlahdella tai muissa suosituksia antaneissa kunnissa varmasti niin kuvittelekaan. Yhtä ainoaa keinoa päihteiden käytön vähentämiseen tai perheiden muihin ongelmiin tuskin edes on olemassa. Tarvitaan useita työkaluja, joiden yhteisvaikutuksella voidaan saada jotakin aikaan.

Yhteiskunnan suosittelemista lasten ja nuorten kotiintuloajoista puhuttaessa vedotaan usein Islannin malliin. Islannissa nuorten alkoholinkäyttöä on saatu parissakymmenessä vuodessa oleellisesti vähenemään. Sielläkään hyvää tulosta ei ole saatu aikaan pelkästään yhteisillä kotiintuloajoilla ja niiden noudattamisen sosiaalisella valvonnalla. Suurempi vaikutus on todennäköisesti sillä, että nuorten harrastusmahdollisuuksia on erilaisin keinoin kohennettu.

Huomata kannattaa sekin, että nuorten alkoholinkäyttö on vuosi­tuhannen vaihteesta alkaen koko ajan laskenut Pohjoismaissa, myös Suomessa. Islannissa lasku on kuitenkin ollut hieman muita Pohjoismaita nopeampaa.

Yhteisten kotiintuloaikojen suositteleminen on tapa, jolla helpotetaan vanhempien ja heidän lastensa neuvotteluita kotona. Rajoja on helpompi asettaa, kun samanlaisia rajoja asetetaan muissakin perheissä. Vanhempien vastuuta lapsistaan yhteiskunnan asettamat suositukset eivät tietenkään poista tai vähennä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Molempien ääripäiden vihapuhe on tuomittava

Norjalaisten huippu-urheilijoiden kasvutarinoissa perheen osuus uralla on erityisen korostunut

Panikointi olisi pahinta koronaviruksessa

Jalat maassa koronan kanssa

Presidenttipeliä ei pidä liikaa estelläkään

Savon maakunnat lumirajalla

Hypotenuusaa pitkin Kouvolaan

Perussuomalaiset pitäisi fasismin mieluiten piilossa

Mysteeri nimeltä auton hankinta

Suomen kuuluu auttaa kaikkein hädänalaisimpia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.