Kotimaisen ruuan merkitystä on hyvä pohtia

Kiirastorstaina tuli julki laaja selvitys, joka ensimmäistä kertaa osoittaa laajan yhteyden resurssipulan, väestöpaineen ja ruuan tuonnin välillä. Aalto-yliopiston tutkijat olivat ottaneet tarkasteltavakseen alueita, joilla vesi tai paremminkin sen puute rajoittaa ruuantuotantoa. Analyysin mukaan kolme neljäsosaa alueista kykeni tuomaan ruokaa, kun oman alueen tuotantokapasiteetti ei enää riittänyt tyydyttämään ruuan tarvetta. Tutkimuksen mukaan peräti 1,4 miljardia ihmistä elää tuontiruuan varassa. Lisäksi lähes puoli miljoonaa ihmistä elää alueilla, joilla ruuan tuonnin kasvukaan ei ole riittänyt korvaamaan alueen ruuantuotannon puutteita, kuten Etiopiassa ja Pakistanissa.

Tutkijat huomauttavat, miten kansainvälisillä ruokamarkkinoilla hinta- ja tuotantosokit leviävät alkupisteestä riippumatta laajalle. Silloin ruokaturva heikkenee eniten köyhissä maissa, joissa eletään tuontiruuan varassa. Siksi oman tuotantokapasiteetin nosto voi olla kannattavaa, vaikka se ei onnistu ilman investointeja.

Monelle suomalaiselle ruuan omavaraisuus on itsestäänselvyys ja tärkeä asia. Ruokakaupassa asioivan onkin syytä ymmärtää, miten tärkeää on säilyttää lihan, maidon, kananmunien, viljojen ja kasvisten tuotantoa riittävässä määrin kotimaassa. Se on osa perusturvallisuutta.

Aika ajoin Suomessa arvostellaan EU:n maatalouspolitiikkaa, koska ruoka on kallista. Syyttävä sormi saattaa osoittaa jopa maanviljelijöitä, jotka ovat viime vuosina lähes tuotantosuunnasta riippumatta joutuneet tyytymään jopa aleneviin tai paikallaan junnaaviin tuottajahintoihin. Silloin unohtuu, miten maatalous vaatii edelleen runsaasti ihmistyötä ja miten tilallisetkin elävät kalliin kustannustason keskellä. Lisää hintaa ruualle tuo myös matala satotaso, joka johtuu pohjoisesta sijainnista. Kaiken toiminnan yllä vaanii sääriski.

Vuodesta 2000 vuoteen 2016 ruuan hinta on noussut 36 prosenttia. Ansiotuloon suhteutettuna ruoka on halventunut, sillä samana aikana palkat ovat nousseet yli 60 prosenttia. Toisaalta viime vuonna liki kaikkien tavallisimpien elintarvikkeiden hinnat laskivat toissa vuodesta.

Ruuan kalleutta ei ole suurta syytä surkutella, sillä suomalainen ruoka on halvempaa kuin muissa Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Toisaalta selvittämistä on siinä, miten on mahdollista, että vanhojen EU-maiden välisessä vertailussa vain Isossa-Britanniassa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeammin kuin Suomessa 2005-2016 kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus kertoo. Luken mainitsee ensiksi, että kaupan osuus ruuan verollisesta kuluttajahinnasta on kasvanut. Luke huomauttaa, ettei kauppa ole ainoa syyllinen, vaan myös ruuan jalostusasteen nousu, elintarvikehygienian tiukentuneet standardit ja tuottavuuserot elintarviketjun eri osissa. Kotimaisen ruuan merkitystä ja hintaakin on hyvä pohtia vaikka pääsiäisaterialla. Ja sitä, onko ruuan omavaraisuus sittenkään itsestäänselvyys.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.