Kotimaista kalaa on osattava markkinoida

Suomalaiset ovat oppineet ilahduttavasti katsomaan, mitä suuhunsa pistävät. Se näkyy ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantumisena. Nelisen vuosikymmentä sitten toteutettu Pohjois-Karjala-projekti opetti varsinkin itäsuomalaiset välttämään rasvaa ja syömään enemmän kasviksia. Nyt suomalaiset pohtivat tarkasti ruoan alkuperää ja sen tuottamistapoja.

Kotimaisuus on ruoassakin valttia. Moni suomalainen välttelee ulkomaista lihaa, jonka alkuperää on joskus mahdoton tarkasti kartoittaa, niin kuin Helsingin Sanomien mainio juttusarja on osoittanut. Kotimaisen lihan reitti tuottajalta ruokapöytään on sen sijaan useimmiten tarkasti tiedossa.

Nurinkurista kuitenkin on, että me emme osaa tarpeeksi arvostaa kotimaista kalaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkisti viime viikolla tilaston vuodelta 2011. Sen mukaan vain vähän yli neljännes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.

Suomalaiset söivät toissa vuonna henkeä kohti peräti 11 kiloa muualta tuotua kalaa. Kotimaista kalaa syötiin vain 3,7 kiloa henkeä kohti.

Norjalaisten kasvattama lohi on suomalaisten ruokapöytien suosikki. Se johtuu kahdesta asiasta: kasvatettu kala on halpaa ja helppoa valmistaa ruoaksi. Suurissa ruokakaupoissa norjalaista lohta usein jonotetaan, koska sen hinta on painettu niin alas. Norjalaiset osaavat markkinoida lohtaan ja sen ketju kasvattamoilta kaupan tiskille on rakennettu tehokkaaksi.

Kotimaisen kalan laita on toisin. Kalastajia on varsinkin sisävesillä enää vähän. Heidänkin kalasaaliinsa ovat säiden ja muiden tekijöiden armoilla. Esimerkiksi muikkukantojen suuruus vaihtelee vuodesta toiseen paljon. Kuluttajien suosimaa keskikokoista muikkua ei kaikkina kesinä yksinkertaisesti saa mistään.

Kotimainen kala myös maksaa tuontikalaa enemmän. Jokaista euroaan venyttävä perhe valitsee kalatiskillä ymmärrettävästi paljon halvemman kasvatetun lohen kuin kuhafileen, jonka hinta saattaa olla monta kertaa korkeampi.

Kotimaisen kalan markkinointia pitäisi tehostaa. Kuluttajia pitäisi valistaa kalan terveellisyydestä ja ravintoarvoista. Samalla pitäisi pystyä huolehtimaan siitä, että ammattikalastajat eivät häviä sukupuuttoon. Kala ei nouse järvistä itsestään, vaan sitä on pyydettävä.

Kuluttajien pitäisi osata vaatia kotimaista ja hyvälaatuista kalaa. Kuluttajien pitäisi olla myös valmiita maksamaan siitä hieman enemmän.

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti testaavat parhaillaan teknistä innovaatiota, jonka avulla kuluttaja voisi varmistua kotimaisen kalan kuljetusreitistä aina kalastajalta kaupan kalatiskille saakka. Kalasaaliin mukana kulkeva älykortti kertoo muun muassa sen, missä lämpötiloissa kalaa on säilytetty. Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa kala on ensiluokkaista.

Tällaisia innovaatioita tarvitaan, jotta kotimaisen kalan kulutusta kyettäisiin lisäämään. Moni kuluttaja on kuitenkin valmis maksamaan laadusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.