Kotiseutu Pohjolassa

Keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue ovat ajautuneet harvinaiseen kieliriitaan keskipohjalaisten takia. Johtava hallituspuolue keskusta olisi halunnut siirtää Keski-Pohjanmaan aluehallinnossa Pohjois-Pohjanmaahan. Lähinnä Kokkolan seudun ruotsinkieliset pelkäsivät kuitenkin, että he eivät kykene asioimaan omalla äidinkielellään yksikielisen Oulun virastoissa ja lähtivät puolustustaisteluun, jonka he nyt ovat voittaneet.

Sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan että oikeuskanslerin kanta on, että etelän suunnassa Vaasassa ja Seinäjoella ruotsinkielisiä ymmärretään paremmin kuin umpisuomalaisessa pohjoisessa. Tähän laintulkintaan joutuvat nyt hallituksen keskustalaiset ministeritkin mukautumaan, vaikka helppoa se ei näytä olevan.

Pääministeri Mari Kiviniemen ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kommentit ovat osoittaneet, että johtavat poliitikotkaan eivät jaksa pitää aina tunteita kurissaan. Oli hauska sattumus, että juuri viime viikon kuumimman kielikärhämän aikana pääministeri Kiviniemi oli antamassa vetoapua ruotsalaisen sisarpuolueensa vaalityöhön.

Pahimpien kielitaisteluiden aika päättyi jo ennen viime sotia. Erityisesti kolmella seikalla on kuitenkin nostatettu jatkuvasti tunteita suomenkielisten keskuudessa. Nämä ovat koulujen "pakkoruotsi", ruotsinkielinen suurpääoma ja ruotsalaisen kansanpuolueen mukanaolo hallituksessa kaikissa poliittisissa olosuhteissa.

Koulujen pakollisesta ruotsinopetuksesta on jo tingitty hivenen. Myös ruotsinkielinen pääoma ei ole enää sama uhka suomalaisille kuin joskus menneinä vuosikymmeninä. Kahdenkymmenen vauraimman perheen joukossa suomenkieliset ovat jo suuri enemmistö. Vain hallitusvastuunsa ovat ruotsalaiset saaneet pitää toistaiseksi rikkumattomana. Keskustan johtajien tuiskahduksista päätellen tuokin jatkumo on nyt uhattuna.

Ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet on kirjattu Suomen perustuslakiin, ja jos missä, niin meillä on totuttu vetoamaan lakiin kaikkien kansalaisten oikeuksien turvaamisessa. Laki antoi voimaa puolustaa Suomen etua venäläiskansallista uhoa vastaan tsaariajan lopulla. Lain voimalla suitsittiin 1930-luvun ääriliikkeet, jotka asettuivat laillista yhteiskuntamenoa vastaan.

Ruotsinkielisen vähemmistön perusoikeuksien hyväksyminen ei ole vain laillisuuskysymys, vaan myös ymmärrystä koko Suomen kaikkinaista historiallista kehitystä kohtaan. Yli 700-vuotinen yhteys Ruotsiin kasvatti ja sitoi meidät läntisiin elämänarvoihin, joista tuskin kukaan haluaa enää luopua.

Intomielisten suomalaisuusmiesten ja -naisten pitäisi myös muistaa, että ruotsinsuomalaiset ovat naapurimaan ylivoimaisesti suurin kansallinen vähemmistö. On kohtuutonta vaatia heidän asemansa turvaamista, jos samanaikaisesti heikennämme itse lukumääräisesti vähäisempien suomenruotsalaisten asemaa enemmistöpäätöksin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.