Koululiikunta vaikuttaa intoon liikkua

Ihmisten väliset koulutus- ja tuloerot näkyvät myös eroina terveydessä ja viime kädessä eliniän odotteessa. Koulutus- ja tulotaso usein periytyvät vanhemmilta lapsille, ja elämäntavat alkavat eriytyä jo varhain.

Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että jo 6–8-vuotiaiden lasten liikkumisessa on eroja, jotka ovat yhteydessä vanhempien asemaan. Matala koulutus ja alhaiset tulot vähentävät lapsen osallistumista etenkin ohjattuun liikuntaan.

Pojilla vanhempien alhainen sosioekonominen asema myös kasvattaa ruutuaikaa. Matalimmassa tulo- ja koulutusryhmässä pojat viettivät ruutujen ääressä lähes viisi tuntia enemmän viikossa kuin muut.

Suomalainen peruskoulu on vanhastaan edistänyt tehokkaasti tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen jälkeen koululiikunnalla on edelleen suuri merkitys terveyserojen tasaajana. Tuore tutkimus herättää liikunnan ohessa kysymyksen, edistääkö ruutuajan kasvattaminen kouluopetuksessa oppilaiden tasa-arvoa, hyvinvointia tai oppimista.

Savon Sanomien Suomen 20 suurimmalle kaupungille tekemän kyselyn mukaan tyttöjen ja poikien sekaryhmät yleistyvät koululiikunnassa (SS 3.4.). Kaupunkien käytännöt vaihtelevat. Edelleen sekaryhmät ovat yleisimpiä alemmilla luokilla ja opetus eriytyy ylemmillä.

Mahdollisuuksien mukaan ryhmäjaoissa voi olla hyvä luopua sukupuolijaottelusta ja suosia yksilöllisiä valintoja. Oppilaita kannattaa kannustaa kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, kunhan ei toistuvasti tuputeta lajeja, joissa oppilas ei koe onnistumisen iloa. Koululla on oma vastuunsa siitä, syttyykö vai sammuuko kipinä liikuntaan jo lapsena.