Kovenevia sanoja

Enimmäkseen omien arkisten asioidensa parissa puuhaava perheenäiti ei välttämättä seuraa maailmanpolitiikkaa silmä kovana.

Rauhan aikojen heratyynessä elänyt kansalainen kuitenkin havahtuu siinä vaiheessa, kun lapsi kysyy illalla vakavana:

–Voiko Venäjä hyökätä Suomeenkin?

Muutamien maaliskuun päivien aikana puheenaiheemme muuttuivat sellaisiksi, että sitä on ollut vaikea ymmärtää.

Olen yrittänyt käsittää tapahtumia lukemalla artikkeleita ja mielipiteitä sieltä täältä.

Sanoista ja kielenkäytöstä kiinnostuneena olen havainnut, että ilmaisut ovat olleet kiihtymään päin.

Putinin entinen avustaja arveli Venäjän voivan valtiosopimuksen perusteella estää Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden (Ilta-Sanomat 5.4.).

Ulkoministeri Erkki Tuomioja lyttäsi väitteen sairaaksi ja turhanaikaiseksi.

–Ensinnäkään meillä ei ole mitään aikeita hakea Naton jäsenyyttä ja jos olisi, tällä ei ole siihen mitään vaikutusta. Piste. (Helsingin Sanomat 6.4.)

Samassa jutussa pääministeri Jyrki Katainen julisti:

–Olisi mahdotonta ajatella että joku valtio, meidän naapurivaltio, yrittäisi vaikuttaa Suomen kansan itsemääräämisoikeuteen. Sitä me emme tule iki kuuna päivänä hyväksymään.

Kirjailija Sofi Oksanen kyseli artikkelissaan, joka julkaistiin ruotsiksi (Expressen 21.3.):

–Lännessä on yritetty ymmärtää Kremlin johdon toimintaa, mutta kolonialismia ei tarvitse ymmärtää. Se on vain ahneutta, joka pitää pysäyttää. Vai olisiko syytä ymmärtää Elisabet II:a, jos hän haluaisi palauttaa Iso-Britannian kolonialismin täyteen loistoonsa? Yrittäisittekö käsittää Merkelin aivoituksia, mikäli hän uhoaisi Saksan menneen suuruuden palauttamisesta?

Kansalaisaktivisti Hannu Hyvönen kirjoitti Facebook-sivullaan 4.4.:

–Pelkään sitä, että tällainen retoriikka on sodan retoriikkaa. Jokaikistä sotaa edeltää vastapuolen demonisointi. Mielialoja valmistellaan sotilaalliselle iskulle suotuisiksi. Tältä näyttää. Toivottavasti olen väärässä. Toivottavasti rauhan voimat estävät sodan jonka partaalla näytämme olevan. Sitä ei palvele Venäjän demonisointi ja pelon ja vihan lietsonta.

Mutta loppuun maltillisia sanoja.

–Venäjä on naapurimme. Naapuria ei voi vaihtaa. Sen kanssa on pärjättävä. Sitähän se Paasikivi opetti. No, Venäjän edesottamuksia ja aikomuksia on analysoitava viileästi ja toimittava sitten kansallisten etujemme mukaisesti”, kirjoitti kansanedustaja Seppo Kääriäinen yksityisviestissään (sähköposti 5.4.).

Lainaukseen tässä on häneltä saatu lupa.

Kirjoittaja on lapinlahtelainen kirjailija ja Väärnin pappilan emäntä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.