Kreikka ymmärsi, kreikkalaiset eivät

"Spartalaiset hyveet" on yksi niistä kuolemattomista sanonnoista ja ikiaikaisista ihanteista, joita antiikin kreikkalaiset ovat jättäneet jälkipolville. Parin-kolmen vuosituhannen takaisessa Spartassa ihmiset antoivat valtiolle kaikkensa niin sodan kuin rauhankin aikoina, eivätkä vain itseään, vaan myös lapsensa.

Tämän päivän kreikkalaiset, spartalaisten perilliset, ovat toista maata. Kun muu Eurooppa yrittää epätoivoisesti löytää keinoja konkurssikypsän valtion pelastamiseksi, niin mitä tekevät nämä nykyhelleenit: tekevät kaikkensa, jotta heidän hallituksensa epätoivoisesti etsimänsä säästökeinot eivät toteutuisi.

Ateenan kaduilla on kapinoitu päivästä toiseen yhä rajummin, tuhottu yhteistä omaisuutta ja kiivailtu äänekkäästi vallankumouksen puolesta. Ketä ja mitä tämä vallankumous auttaisi? Siihen eivät katujen äänekkäät väkijoukot ja heidän osaajansa ole osanneet antaa vastausta.

Tavalliset kreikkalaiset eivät ilmiselvästikään ymmärrä omaa tilaansa. Oman valtion- ja kansantaloutensa korjaustöiden vastustamisessa he ovat yhtä ehdottomia kuin monet suomalaiset EU:n taloudellisten tukitoimien vastustuksessaan. Tilanne on periaatteessa suorastaan naurettava, vaikka sen enempää kreikkalaisilla tai suomalaisilla ei ole nyt missään nimessä aihetta nauruun.

Kreikan valtio on sentään kansalaisiaan järkevämpi. Maan parlamentti hyväksyi keskiviikon ja torstain äänestyksissä Euroopan unionin edellyttämät säästötavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi. Vaaditut miljardisäästöt toteutetaan alentamalla palkkoja, korottamalla veroja, vähentämällä valtion työpaikkoja ja myymällä valtion runsasta omaisuutta. Yksistään yksityistämisellä on määrä hankkia 50 miljardia euroa valtionvelan lyhentämiseen.

Säästöohjelma leikkaa väistämättä tavallisten kreikkalaisten elintasoa reippaalla kädellä, ja siksi heidän on niin vaikeaa hyväksyä hallituksen toimia ja EU:n vaatimuksia. Parlamentin hyväksymä saneerausohjelma turvaa sen, että Kreikka ja kreikkalaiset säästyvät pahimmalta eli täydelliseltä taloudelliselta romahdukselta, konkurssilta.

Vaikka kreikkalaiset kapinoivat, muun EU:n sisällä vankistui parlamentin päätösten jälkeen usko, että talouskriisistä selvitään. Saksalaiset pankit lupautuivat myöntämään Kreikalle uutta lainaa yli kolme miljardia euroa, ja Kreikka kykenee lyhentämään velkojaan heinäkuussa suunnitellussa aikataulussa. Pörssikurssit lähtivät nousuun eri maissa, mikä sekin kielii toiveikkuuden viriämisestä.

Turhaan optimismiin ei ole kuitenkaan kenelläkään varaa vielä tässä tilanteessa. Kreikkalaisten kyvyttömyys omien raha-asioittensa hoitoon on nostanut EU-vastaisia tunteita unionin jäsenmaissa, muuallakin kuin Suomessa. Siitä seuraa, että seuraavien apupakettien solmiminen käy yhä vaikeammaksi ellei peräti mahdottomaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.