KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Kuopion Palloseura oli saavuttanut päävalmentajansa Jani Honkavaaran johdolla jotain ainutkertaista jo ennen Veikkausliigan ratkaisevaa päätöskierrosta. Honkavaaran kaikki kolme kautta päättyivät mitaleihin. Vastaavaa putkea ei löydy historiasta edes 1950- ja 1970-luvuilta, jolloin seura ylsi kaikkiaan viiteen Suomen mestaruuteen. Vuoden 2017 hopeaa seurasi vuoden 2018 pronssi, mutta tänä vuonna väriä saatiin jännittää loppuun asti. Lopulta unohtumattoman kauden päätteeksi Kuopiossa juhlitaan jalkapallon SM-kultaa 43 vuoden odotuksen jälkeen. Urakkansa Kuopiossa tähän kauteen päättänyt päävalmentaja ei ole enää yhtä vanha kuin viimeisin kulta.

Mestaruuskamppailu tarjosi poikkeuksellista draamaa, sillä sarjaohjelma asetti viimeisellä kierroksella vastakkain kaksi parasta joukkuetta. Asetelma kasaili ennakkoon paineita kuopiolaisille. KuPS oli jo kertaalleen menettänyt otteensa käden ulottuvilla olleisiin kultamitaleihin, kun joukkue jäi edellisessä pelissä kotikentän ennätysyleisön edessä tasapeliin. Edessä oli kahden viikon odotus ja matka vieraskentälle Turun Interiä vastaan.

Urheilu synnyttää hienoimpia tarinoita silloin, kun vaikeudet ja vastoinkäymiset käännetään voimavaraksi. Epävarmuuden tilassa mitattiin joukkueen henkistä kanttia ja Honkavaaran ihmisjohtamisen taitoja, jotka läpäisivät kovimman testin.

Valmentaja ja pelaajat painottivat pitkinä välipäivinä rutiinien ja perusarjen merkitystä. Keskittyminen oli päivittäisessä tekemisessä. Kun on tehnyt valmistautumisessa kaikkensa, voi ottelussa heittäytyä vapautuneesti pelaamaan, kuten KuPS teki Turussa. KuPS ei mennyt siihen ansaan, että olisi lähtenyt ylivarovaisesti varmistelemaan.

Kokemusta kovista paikoista joukkue oli hankkinut jo useampana vuonna europeleissä, joissa se on haastanut kunniakkaasti suurempiaan.

KuPS on peliotteillaan jälleen osoittanut, että Kuopio on suomalaisittain suuri jalkapallokaupunki. Valitettavasti pelaamisen ja ottelutapahtumien olosuhteet eivät ole lähelläkään KuPSin toiminnan tasoa. Euroopan jalkapalloliiton Uefan tarkastajien mukaan keskuskentän tekonurmi ei kelpaa tulevaan Mestarien liigaan.

Aika on muutenkin ajanut ohi areenasta, joka täyttää mitat vain yhdeltä pitkältä sivultaan. Haave 6 000–8 000 katsojan stadionista ei ole kaupungin koko huomioiden mitenkään kohtuuton, mutta hankkeen takaa puuttuu poliittista tahtoa. Pelin henkenä on, että stadioniin on ehkä varaa sitten, kun kaikki muut kuopiolaisten asiat on saatu kuntoon, eli ei koskaan.

Ensi kesänä KuPS pelaa joka tapauksessa huippujoukkueita vastaan Mestarien liigan karsinnoissa. Kokemuksesta tulee pelaajille ja katsojille upea, ja sillä on myös taloudellista merkitystä. Pelkästä osallistumisesta europelien korkeimmalla tasolla on tällä hetkellä luvassa seuralle 800 000 euroa. Rahalla paikkailee jonkin verran KuPSin toiminnan pääomistaja Ari Lahdelle aiheuttamia tappioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Aivovammat ovat ongelma jääkiekossa

IBM – reikäkorteista pilvipalveluun

Kiroilevalta isältä vesselille

Talvihoidon tasokorotus teillä paikallaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.