Kuinka monen maakunnan Itä-Suomi?

Käsitteenä Itä-Suomi on laajentunut viimeisen vuosikymmenen aikana. EU:n asiakirjoissa Itä-Suomeen kuuluu neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Itä-Suomen lääni on toiminut kymmenen vuoden ajan Kainuuta lukuunottamatta muiden kolmen maakunnan lääninä.

Itä-Suomen yhteistyössä maakuntien määrä on lisääntynyt. Tämän vuoden alusta työnsä aloittanut uusi Itä-Suomen sotilaslääni kattaa viisi maakuntaa: Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon.

Itä-Suomen maakuntien omaan yhteistyöpöytään yhteisiä asioita pohtimaan on viime aikoina usein istunut kuusi maakuntaa, edellämainitut ja myös Kainuu.

Yhteistyöstä voimaa

Laajimmillaan Itä-Suomen maakuntien yhteistyössä on mukana kuusi maakuntaa, joiden yhteistyö toivon mukaan tulee vahvistumaan edelleen. Yhteiset ongelmat ja myös EU:n aluepolitiikka ovat edesauttaneet kokoamaan voimia. Maakuntien keskuskaupungeilla on ollut tässä yhteistyössä merkittävä rooli.

Keskuskaupungit ovat maakunnan vetureita.

EU:n alueellisen kilpailukyvyn periaatteista on löytynyt tukea kansalliseen työhön. Niiden mukaan on kehitettävä kansallisen, alueellisen ja kunnallisen julkishallinnon suorituskykyä ja tehokkuutta. On vahvistettava kasvua ja työpaikkojen syntyä parantamalla kuljetus- ja tietoliikenneverkkoja, palveluja, ammattitaitoa ja osaamista, innovaatiokykyä sekä tutkimus- ja tuotekehitystä.

Kaikissa Itä-Suomen maakuntaohjelmissa korostetaan oman alueen houkuttelevuutta sekä liikenne- ja tietoliikenneverkoston, energiahuollon, palvelujen, ympäristön laadun ja inhimillisen pääoman merkitystä. Hyvä perusinfrastuktuuuri, saavutettavuus ja hyvinkoulutettu työvoima lisäävät alueen vetovoimaa.

Julistusten tasolta maakunnissa on edetty ilahduttavasti myös yhteisiin tavoitteisiin ja käyttämään yhteistä poliittista voimaa. Tämä on välttämätöntä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, joiden oma poliittinen panoarvo on pieni.

Itäsuomalainen yhteistyö on tällä hetkellä parempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Henkiset raja-aidat nurin

Julkisessa keskustelussa maakuntarajat piirtyvät edelleen kuitenkin yllättävän jyrkkinä. Etelä-Savon vilkuiluja Etelä-Karjalaan, Pietariin, Kymeen, Uudellemaalle ja Helsinkiin päin on pidetty muualla Itä-Suomessa uhkana.

Ohtaansalmen yli menevä siltakaan ei yhdistä vielä edes kaikkia karjalaisia ja savolaisia. Uusi vankka henkinen silta on onneksemme jo rakennettu, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi, yhdeksi maan suurimmista ja kansainvälisesti korkeatasoisimmista yliopistoista.

Perimätieto elää yllättävän sitkeästi. Moni Pohjois-Karjalassa on muistavinaan yhteistä Kuopion läänin aikaa karjalaisten kannalta huonona, vaikka siitä on kulunut jo melkein 50 vuotta. Varkauden talousalue on puolestaan kipristellyt ikänsä kahden Savon syleilyssä. Keski-Suomen ja Jyväskylän imu tuntuu vahvistuvan koko ajan Etelä-Savosta Kangasniemeltä aina Pohjois-Savoon asti.

EU:n mittakaavassa tiukkojen rajojen veto täällä harvaan asutussa Itä-Suomessa kuluttaa tarpeettomasti vain omaa energiaamme. Yhteistyö on hyödyllistä kaikkiin suuntiin ja kaikkien naapureiden kanssa. Itä-Suomea on osattava markkinoida vetovoimaisena ja houkuttelevana. On opittava viestimään positiivisesti. Imagotekijät ovat tärkeitä. Voimme kaikki olla ylpeitä kahden itäsuomalaisen huippuosaajamme ja vientijohtajamme, Ponssen ja John Deeren, menestyksestä, vaikka ne kilpailevatkin maailmanmarkkinoilla keskenään.

Savolainen kysyy aivan oikein, miksi olla vaatimaton varsinkaan, kun siihen ei ole mitään syytä.

Vaalialue ratkaistava

Aluehallinnon uudistustyötä on tehty toistaiseksi keskustelematta aluejaoista.

Tämä on ollut sikäli viisas linjaus, että valmistelijat ovat pystyneet keskittymään eri viranomaisten tehtävien kartoitukseen ja analysointiin.

Aikataulu on kireä. Aluejakoja ratkaistaessa on perusteltua ottaa pöydälle myös hallitusohjelmaan kirjattu vaalijärjestelmän uudistus.

Kun koko aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on alueiden nykyistä suurempi painoarvo, poliittinen vaikuttavuus on siinä olennainen osa. Esimerkiksi nykyisen Itä-Suomen läänin kolmen maakunnan yhteinen vaalialue lisäisi koko alueen painoarvoa, madaltaisi äänikynnystä ja tehostaisi myös alueelta valittavien kansanedustajien yhteistyötä.

Millaisiin aluehallinnon alueisiin ja vaalialueisiin päädytään, on poliittisten päätöksentekijöiden harkittava tarkasti. On osattava rakentaa eri osista toimiva kokonaisuus, joka tukee koko alueen kehitystä, palvelukykyä, yritystoimintaa, luonnonvarojen käyttöä, ympäristön tilaa, tutkimusta, koulutusta, kulttuuri-identiteettiä ja vaikutusvaltaa.

Aluetalouteen vaikuttaa luonnollisesti valtion rahoitus ja valtion toimintojen sijoittuminen. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat ovat kaksi keskeistä aluekehittämisen välinettä. Nyt olisi myös pystyttävä ennakoimaan, millaiseksi kuntakenttä tulee lähivuosien aikana muotoutumaan. On ennenaikaista ryhtyä arvailemaan, millainen maakuntien kokonaisuus Itä-Suomi kymmenen vuoden kuluttua on. Tämän päivän haaste on yhteistyö.

Kiitosta kolmen maakunnan työkentästä

Itä-Suomen lääninhallitus on saanut tuoreessa asiakaspalautteessaan yrittäjiltä erityistä kiitosta kolmen maakunnan verkko-organisaatiosta. Meillä on toimistot Mikkelissä, Kuopiossa ja Joensuussa. Varsinkin useassa maakunnassa toimivat yrittäjät pitävät palvelujamme joustavina ja korkeatasoisina. Olemme asiakkaiden arvion mukaan onnistuneet hyvin. Moni totesi toimintamallimme olevan esimerkkiä muillekin.

Verkko-organisaatiot ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Lääninhallitusten nykyisiä ydintehtäviä on järkevää hoitaa usean maakunnan verkossa. Meidän toimintaperiaatteellamme verkkoon on helppo ottaa silmukoita vaikka nykyisen sotilasläänin verran tai lisätä uusia tehtäväkokonaisuuksia.

Aluehallintoa uudistettaessa on siis syytä miettiä myös uusia työtapoja. On hyvä muistaa, että asiakkaat ja palvelut on otettava kehittämisen lähtökohdaksi.

Kirjoittaja on Itä-Suomen läänin maaherra.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.