Kuka Halosen seuraaja?

Keskustelu presidentti Tarja Halosen seuraajasta käy yllättävän vilkkaana. Vaaleihin on aikaa sentään vielä puolitoista vuotta. Välissä ovat muutoksia enteilevät eduskuntavaalit. Niiden tulos ja uuden hallituksen muodostaminen pääministeriä myöten vaikuttavat presidentinvaalien asetelmaan.

Presidentti Halonen on gallupien perusteella erittäin suosittu presidentti. Hän on vastannut, ei vain kannattajiensa, vaan myös kansan laajan enemmistön toiveisiin. Seuraajalla on iso tehtävä nousta aikanaan samalla tavalla koko kansan presidentiksi.

SDP-taustainen presidentti - Koivisto, Ahtisaari ja Halonen - tulee olleeksi vallassa yhtä mittaa 30 vuotta. Kekkonen johti Suomea 25 vuotta, Paasikivi vain 10 vuotta. Mielipidetutkimusten mukaan SDP:n ketju katkeaa. Tosin se ilo tai suru voi olla ennenaikaista.

Presidentinvaali on suoran kansanvaalin myötä henkilövaali. Puoluekanta ei yksin ratkaise. Ehdokkaan ominaisuudet ja historia kiinnostavat äänestäjiä. Tämä on johtanut myös äänestysprosentin kohoamiseen paljon korkeammalle kuin muissa vaaleissa.

Kaksi vaatimusta Mahdollisesti uudistettavassa perustuslaissa presidentin asema turvallisuuspolitiikan johdossa pysyy keskeisenä. Perustuslain 93 pykälän mukaisesti presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa on turvallisuuspolitiikan peräsimessä.

Uudelta presidentiltä vaaditaan turvallisuus- ja ulkopolitiikan vahvaa hallitsemista. Siihen kuuluu myös puolustuspolitiikka. Presidenttihän on puolustusvoimien ylipäällikkö. Näkemys, kokemus ja harkintakyky painavat puntarissa.

Toisekseen presidenttiä pidetään sisäpoliittisten valtaoikeuksien kaventumien jälkeen arvojohtajana. Arvovalta kehkeytyy näkemysten painavuudesta, ei virka-asemasta. Häneltä odotetaan vaikuttavia linjauksia Suomen tulevaisuudesta. Kansakunnan yhteisyyden ja eheyden vaaliminen kuuluu presidentille. Presidentin on nähtävä kauas ja puhuttava koskettavasti. Kaikessa tässä kysytään viisautta.

Puolueet ovat ehdokasetsinnöissään jo liikkeellä. Vihreät ehtivät ensimmäisenä: Pekka Haavisto nostettiin puoluekokouksessa todennäköisimmäksi ehdokkaaksi.

Sosiaalidemokraatit aloittivat etsinnät kenttäkiertueella. Torikansa esittää toiveitaan sopivista ehdokkaista. Jutta Urpilainen, Mikael Jungner ja Lasse Lehtinen johtavat toripalavereita. Tutut kokeneet ja osaavat konkarit Lipposesta Liikaseen ja Heinäluomaan ovat listojen kärjessä. Isä Mitro, Raimo Sailas ja Lasse Lehtinen ovat mielenkiintoisimpia uusia nimiä. Meitä savolaisia hivelee se, että presidentintekijä Lehtinen mieluilee presidenttiehdokkaaksi.

RKP nimeää oman ehdokkaansa puheenjohtaja Wallinin ilmoituksen perusteella. Olisiko ehdokas Eva Biaudet? Timo Soini on puolestaan itsestään selvä perussuomalaisten ehdokas. Ihme olisi, jos kristillisdemokraatit eivät asettaisi omaa ehdokasta.

Suostuuko puhemies? Jos gallupeihin on uskomista, Sauli Niinistö valitaan seuraavaksi presidentiksi. Vaalien avainkysymys on, vastaako eduskunnan puhemies myönteisesti kokoomuksen vetoomuksiin ryhtyä toisen kerran presidenttiehdokkaaksi. Vuoden 2006 vaaleissa Niinistön voitto oli hilkulla.

Jos Niinistö ei suostuisi, kokoomus joutuisi hakemaan ehdokkaan toisesta rivistä. Nimikuuluja ehdokkaita on: Katainen, Salolainen, Stubb

Keskustalla on ainakin neljä ehdokasehdokasta. Puheenjohtaja Kiviniemi tuskin havittelee presidenttiehdokkuutta. Hänellä on joka tapauksessa vastuu puolueensa vaalimenestyksestä.

Menköön keskustaehdokkaiden esittely ikäjärjestyksessä. Paavo Väyrynen on ollut kaksi kertaa aiemmin (1988 ja 1994) presidenttiehdokkaana. Hän on ollut viime aikoina hanakka lähtemään ehdolle erilaisiin vaaleihin. Väyrysellä on pitkältä ajalta ulkopoliittista kokemusta. Hänellä on vannoutuneet kannattajansa.

Anneli Jäätteenmäen ehdokkuus ponnahti esille jo vappuna 2009, kun Jarmo Korhonen Matti Vanhasen myötäilemänä viittasi hänen suuntaansa. Hän on saanut huikeita äänimääriä EU-vaaleissa. Jäätteenmäki katkaisi SDP:n valtakauden vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Olli Rehn on gallupeiden keskustaykkönen. Huima virka-asema EU:ssa ja jatkuva julkisuus nostavat Mikkelin miestä näissä pörsseissä.

Paula Lehtomäki on ollut pitkään puolueen suosituimpia poliitikkoja. Ministeripostit ja Venäjä-kiinnostus kielitaitoa myöten antavat uskottavuutta.

Yli rajojen Vaaliasetelmasta voi muodostua uudenlainen: loppusuoralla saattavat juosta kokoomuksen ja keskustan ehdokkaat. Siinä mahdollisessa tilanteessa ehdokkaan olisi voittaakseen saatava kannatusta lähipiiriensä lisäksi vasemmistolaiselta väeltä ja vihreiden kannattajilta.

Ehdokkaan pääsy toiselle kierrokselle on kova paikka, jos sitä toista ylipäätään tarvitaan. Ehdokkaan virka-asema ei automaattisesti takaa kansan kannatusta. Muistissa on esimerkiksi pääministeri Vanhasen tyly kohtalo, siis pronssitila, vuoden 2006 vaaleissa. Päinvastaisiakin tapauksia on: Mauno Koivisto valittiin pääministerin paikalta tasavallan johtoon vuonna 1982.

Presidentinvaalit ovat selkeästi ulkopoliittiset vaalit. Presidentti ei ole vain keulakuva. Hänellä on arvovallan lisäksi järeää ulkopoliittista valtaa. Nato-kysymys ratkaisi viime kerralla voiton, eikä se häviä pöydältä vuonna 2012. Uusi presidentti jatkaa ainakin vuoteen 2018 asti.

Kilpailun voittaa se ehdokas, joka herättää kansalaisissa ulkopoliittista turvallisuutta ja kansallista yhteisyyden tuntoa. Yhteiskunnan sirpaloituminen vaatii sitä, että presidentin on esiintymisellään haettava meitä suomalaisia yhdistäviä tekijöitä. Vetovoimaisuuden ohella vaaditaan erilaiset rajat ylittävää hyväksyttävyyttä tai ainakin siedettävyyttä.

l Kirjoittaja on eduskunnan varapuhemies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.