Kuka loisi uutta loimea?

Tällä viikolla käärittiin kasaan satavuotinen kudos, jonka olisi suonut saavan jatkoa tai ainakin päättyvän iloisempaan raitaan. Taito Savo lopetti toimintansa. Keskiviikkona Kuopion Taitokeskuksen hyllyt olivat jo melkein tyhjät ja irtaimistokin suurelta osin myyty, mutta vielä muutama iäkäs nainen istuskeli kangaspuiden äärellä. Kyyneleet eivät olleet heiltä kaukana.

Konkurssin myötä ovensa sulki kuusi käsityökeskusta ympäri maakuntaa. Seitsemän ihmistä menetti työnsä, kymmenet jäivät ilman harrastustiloja, sadat joutuvat nyt ostamaan käsityötarvikkeensa naapurikaupungeista tai netistä.

Samaan aikaan nuoret neulovat ja ompelevat enemmän kuin vuosikausiin. Lankakauppojen tiskeillä käy kuhina. Neulepiirejä pyöritetään verkossa ja tosielämässä. Akateemiset tutkijat kertovat käsitöiden luovan hyvinvointia.

Mistä tämä ristiriita johtuu? Miksi kaikkien kehuma harrastus tuottaa leipää niin harvalle?

Ja ennen kaikkea miksi näin kävi juuri Kuopiossa, käsityöyrittäjyyden puolesta voimakkaasti puhuneen Minna Canthin kaupungissa? Miksi Mikkelin Kenkävero tai Joensuun Taitokortteli menestyvät, mutta täkäläinen yhdistys ei? Muotoilualan koulutuskin kutistuu kutistumistaan.

Ehkä käsityöhön pätee jossakin määrin sama asia kuin kodeissa tehtävään hoivatyöhön: sitä arvostetaan vain niin kauan kuin se on ilmaista. Tai sitä ei edes huomata ennen kuin tekijä on poissa.

Monet niistä naisista, jotka ovat käsityökeskuksella kangaspuitaan paukuttaneet, ovat sitä ikäluokkaa, jolle yhteiskunta ei ole erityisemmin harrastuksia tarjonnut. Sen sijaan he ovat antaneet koko elämänsä puurtamiseen. Moni on niveliltään loppuun kulunut.

Näiden isoäitien ja heidän isoäitiensä asenteen edessä voi hiljentyä vaikkapa Kuopion Museon Vaatteet varoja myöten -näyttelyssä. 1800-luvulla jokapäiväinen selviytyminen vei suurimman osan ihmisen ajasta. Perheiden vaatettaminen on ollut järjetön työ silloisilla materiaaleilla ja työtavoilla. Mutta silti puolipimeissä pirteissä on käytetty vielä lukemattomia ylimääräisiä tunteja ylimääräiseen kauneuteen, kirjailuihin tai koristeraitoihin.

Tuttava kertoi juuri, kuinka suvun isoäiti oli hiljalleen tajunnut vuosiensa käyvän vähiin. Hän oli ratkaissut asian tuplaamalla tahtinsa. Nykyään sukulaiset saavat pukinkontissa kahdet villasukat yksien sijasta. Täytyyhän toisten kävellä sittenkin, kun hän ei enää ole puikkojaan kilisyttämässä.

Voisiko olla uuden ja vähemmän nöyrän sukupolven vuoro astua esiin? Isoäitien ikiaikainen taito ja kauneudenkaipuu tarvitsevat rinnalleen uusia ideoita ja myös kaupallista näkemystä.

Hieno esimerkki perinteen ja nykyajan yhdistämisestä on virolainen Käsityö-lehti, jota on saatavilla myös suomeksi käännettynä. Siinä on paitsi innostavia moderneja käsityöohjeita vanhoilla tekniikoilla, myös historian ja kansatieteen tutkijoiden kirjoittamia juttuja.

Erityisesti mieleen jäi kesän 2012 numero ja artikkeli Pitsin pauloissa. 1500-luvulta alkaen Viro oli pitsinvalmistuksen suurvalta, josta taito levisi muualle Pohjolaan. Traditio ehti neuvostoaikana jo kertaalleen kuolla, mutta sitten paikalle tuotiin bussilastillinen ulkomaalaisia naisia nypläystyynyineen. He opettivat virolaisille uudelleen näidet omat tekniikat ja mallit.

Nuo naiset olivat suomalaisia.

Tarina luo lohtua. Vaikka puitteet katoaisivat, osaamisen katoamiseen menee ihmisikä. Ja senkin jälkeen on vielä toivoa.

Savossa ei ole yhtään sen vähempää käsityön intohimoisia ammattilaisia ja harrastajia kuin ennen konkurssiuutista, ja heidän työtään ehtii edelleen tukea. Joulu on tulossa.

Kirjoittaja on Savon Sanomien kulttuuritoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.