Kuka seuraavaksi?

Kuopion kaupunki ja Karttulan kunta sinetöivät valtuustojensa samanaikaisilla päätöksillä liittonsa, joka astuu voimaan vuoden 2011 alusta. Kuopiossa valtuutetut olivat yksituumaisesti kuntaliitoksen takana, mutta Karttulassa äänestettiin. 21 valtuutetusta kuusitoista oli puolesta ja viisi vastaan, joten tulos oli selkeä: kolme neljäsosaa kannatti, vain yksi neljäsosa pisti hanttiin.

Karttulan myötä Kuopiosta kasvaa noin 95 000 asukkaan kaupunki, jolla on vuosikymmeniksi kasvun varaa lännen suuntaan. Karttulalaisten arkinen elämä on suuntautunut historiallisesti Kuopioon, ja erityisesti viime vuosikymmeninä rakentunut Pihkainmäen kylä on ollut käytännössä yksi Kuopiossa työssä käyvien nukkumalähiöistä. Karttulalaiset tulevat Kuopioon toisin sanoen kuin kotiinsa. Mukava on myös kaupunkilaistua, kun Kuopion valtuustossa olivat kaikki toivottamassa heitä tervetulleiksi.

Kuopion maalaiskunta, Riistavesi, Vehmersalmi ja nyt Karttula... 2010-luvun alussa Kuopiossa on kuntaliitosten seurauksena jo vähintään viittä sorttia kuopiolaisia, kun kantaväestökin lasketaan mukaan. Liitostahti on ollut nopeutumaan päin, joten ei tunnu todennäköiseltä, että Kuopio olisi löytänyt nyt lopulliset rajansa. Päinvastoin voidaan ryhtyä vaikka heti pohtimaan, kenen kanssa Kuopio solmii kuntaliitoksen seuraavaksi?

Mahdollisuuksia on useampia. Idän suunnasta on Tuusniemen kunta jo hakeutumassa Koillis-Savon sijasta Kuopion seutukuntaan, mikä panee ounastelemaan myös seuraavaa askelta - kuntaliitosta. Sisä-Savosta on sen keskuspaikkakunta Suonenjoki lähtenyt sekin virittelemään huomattavan läheistä yhteistyötä Kuopion kanssa, kun omasta seutukunnasta ei löydy riittävää yhteistä tahtoa Paras-hankkeen edellyttämään yhteistyöhön. Ja miten ratkaisee Karttulan pikkuveli Tervo tulevaisuutensa? Onko myös sille johdonmukaisin vaihtoehto hakeutua Kuopion yhteyteen?

Entä mitä tapahtuu Koillis-Savossa, jos Tuusniemi hakeutuu Kuopion kylkeen ja Nilsiä ja sen myötä Rautavaara puolestaan alkavat järjestellä kunnallisia palvelujaan yhteistyössä Siilinjärven ja Maaningan kanssa?

Kaavin ja Juankosken kuntaparissa on vain vajaat kymmenen tuhatta asukasta eli vain puolet Paras-hankkeen puolivirallisesta tavoitteesta. Kuntaparin rakkauteen on tullut viime viikkoina yllättäviä ryppyjä yhteiskeittiöstä syntyneen erimielisyyden vuoksi. Jos yhteiselosta ei tule mitään tai jos se ei riitä sisäasiainministeriölle, on myös juankoskelaisten ja kaavilaisten ehkä ryhdyttävä katselemaan tiukasti Kuopion suuntaan.

Kuopion naapureista ovat vahvat Siilinjärvi ja Leppävirta tottuneet itselliseen elämään. Yhteistyöhön ovat nekin valmiit Kuopion kanssa, mutta ensimmäisten joukossa ne eivät liene kaupungin morsiamiksi halajamassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.