Kulisseissa käy kova kuhina sellutehdashankkeista

Metsä Fibren äskettäinen ilmoitus uuden sellutehtaan hankesuunnittelun käynnistämisestä Kemiin sähköisti tunnelmia puunmarkkinoilla kautta Suomen. Julkisuus oli valtava, koska uutinen ajoittui optimaalisesti: eduskuntavaalit oli juuri käyty ja hallitusneuvottelut eivät olleet alkaneet. Nyt kun kohusta on kulunut reilu pari viikkoa, kulisseissa käy yhä kova kuhina.

Kysymyksiä on paljon. Onko Metsä Fibre tosissaan vai paaluttaako se vain reviiriään? Miksi Stora Enso ei ole reagoinut kilpailijansa rymistelyyn, vaikka sillä on sellutehtaat Oulussa ja Veitsiluodossa? Onko Metsä Fibren ennakointi mahdollisesta lopullisesta investointipäätöksestä jopa jo ensi vuoden kesällä realistinen lainkaan?

Metsä Fibren aikeita pidetään julkitulleista sellutehdassuunnitelmista uskottavimpina, mikä johtunee eniten sen omistajista: Metsäliitto Osuuskunta omistaa siitä 50,2 prosenttia, pörssiyhtiö Metsä Board 24,9 ja japanilainen Itochu Corporation samoin 24,9 prosenttia. Lisäksi Metsäliitto omistaa Metsä-Boardin osakkeista liki 41 prosenttia ja äänivallasta lähes 62 prosenttia.

Yksi Metsä Fibren ulostulon motiiveista lienee estää kaikkia muita sellutehdashankkeita etenemästä niin pitkään, että potentiaalisten rahoittajien into hankkeisiin hiipuu. Muutama miljoona euroa hankesuunnitteluun ja lupaprosessiin on pieni hinta, jos sillä saa blokattua markkinoilta pois esimerkiksi Kemijärvelle suunnitellun Boreal Biorefin sellutehtaan, joka odottaa ympäristölupapäätöstä lähiaikoina. Kuopioon kaavailtu Finnpulp on vieläkin pidemmällä, koska sillä on jo ympäristölupa, josta tosin on valitettu ja siksi investointipäätöskin on viipynyt. Boreal Bioref on käynyt ympäristölupaprosessiaan noin kaksi vuotta. On luultavaa, että Metsä Fibrellä on ajallisesti sama matka edessään. Tai jos ei ole, se pakottaa tarkastelemaan viranomaisprosessien tasapuolisuutta.

Kemin suunnitelmat haittaisivat toteutuessaan myös KaiCell Fibersia, joka jätti ympäristölupahakemuksen viime marraskuussa. Yhtiö aikoo rakentaa sellutehtaan Paltamoon. Puuvarantojen puolesta tehtaalle on tilaa, sillä UPMKymmene lopetti sellutehtaan Kajaanissa samoihin aikoihin kun Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaansa kymmenisen vuotta sitten. Myös KaiCell Fibers on Metsä Fibren Kemin suunnitelmia edellä.

Metsänomistajien keskuudessa sellutehdashankkeiden tulva on aiheuttanut paitsi toiveikkuutta myös hämmennystä, jota ovat voimistaneet uutisiin ilmaantuneet sekavat ilmastopuheet, joissa idealismi on ajoittain sivuuttanut luonnontieteellisiä tosiseikkoja. Poliitikkojakin on höynäytetty. Valtiovallalla ei kuitenkaan ole juuri muita keinoja rajoittaa puunkäyttöä kuin puuttumalla Metsähallituksen hakkuisiin. Parasta onkin antaa markkinoiden toimia. Esimerkiksi muovia korvaavien tuotteiden kehitystyö Suomessa lupaa lisää menekkiä suomalaiselle puulle. Kehityksen suitsiminen olisi silkkaa likinäköisyyttä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.