Kultavaa'alla punnittu kompromissi hiertää

Suomen perustuslain tai sitä edeltäneiden hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muutoksilla on ollut yksi selkeä suunta: parlamentarismin vahvistaminen. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että eduskunnan ja sille poliittisessa vastuussa olevan hallituksen valtaa on lisätty tasavallan presidentin valtaoikeuksien kustannuksella.

Näin käy myös tällä kertaa, jos hallitus ja eduskunta hyväksyvät Christoffer Taxellin johtaman perustuslain tarkistamiskomitean enemmistön tekemät esitykset. Muutokset olisivat kuitenkin paljon vähäisempiä kuin ne, joita nykyinen, vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki toi mukanaan.

Esitetyistä muutoksista tärkeimmällä haetaan ratkaisua siihen, miten ratkaistaan pattitilanne, jopa mahdollinen perustuslaillinen kriisi, jos presidentti ja hallitus eivät ole yhtä mieltä jostakin ulkopolitiikkaa koskevasta tärkeästä ratkaisusta. Nykylain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa eli vallalla olevan tulkinnan mukaan edellytetään, että presidentti ja hallitus ovat ratkaisusta yhtä mieltä.

Komitean esitys on, että mikäli yksituumaisuutta ei löydy, asia ratkaistaan hallituksen uuden ehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa. Ratkaisijaksi kiistatilanteissa nousisi siis eduskunta, mikä on sopusoinnussa perustuslain 2. pykälän hengen ja kirjaimen kanssa: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kyse on selkeästä ja kultavaa'alla punnitusta kompromissista. Suurista puolueista kokoomus olisi halunnut riisua presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet kokonaan, SDP taas pitää valtaoikeudet nykyisellään. Ulkopolitiikan johtajuuden kannalta oleelliseen 93. pykälään ei kompromississa kosketakaan, mutta perustuslakiin rakennettu miina halutaan raivata pois.

Käytännössä muutos ei ole suuri, mutta esimerkiksi Vasemmistoliitolle se ei kelpaa. SDP:n ulkopoliittista ääntä nyt eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta käyttävä Eero Heinäluoma korosti keskiviikkona, että myös sosiaalidemokraattien kanta on auki, vaikka kansanedustajat Johannes Koskinen ja Heli Paasio esityksen komiteassa hyväksyivätkin. Taxellin komitean esitysten eteneminen laiksi saakka on kaikkea muuta kuin varmaa.

Komitea haluaa myös selkiyttää pykäliä, joissa on säädetty Suomen edustuksesta Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksissa. Suomea edustaisi aina pääministeri tai hänen sijaisensa. Hallitus voisi poikkeustapauksissa päättää, että mukaan lähtee myös presidentti.

Vallalla olevan tulkinnan mukaan näin määrää jo nykyinen perustuslaki. Käyty lautaskiista johtuu käytännöstä, joka syntyi heti Suomen liityttyä EU:hun ja jonka Martti Ahtisaari ja Paavo Lipponen aikanaan keskinäisellä välipuheella vahvistivat.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.