Kuluttajat ymmärtävät, mutta hallinto ei

Suomalainen maanviljelijä on elänyt tänä syksynä kaksijakoisissa tunnelmissa. Kuluttajien mielisuosioon tuottajat pääsivät myymällä tuottajahintaisia elintarvikkeita, mutta se ei ole lämmittänyt, kun hallinnon suunnalta on tullut sapiskaa.

Asiallisesti suurin murhe on johtunut kesästä, joka oli hyvin sateinen. Pellot pehmenivät niin pahasti, ettei traktorilla ole ollut pellolle asiaa painavan lietevaunun kanssa moneen kuukauteen. Paria viikkoa ennen vuotuisen lannanlevityskiellon alkua tuottajajärjestö MTK heräsi vaatimaan poikkeuksia lannanlevityksen aikarajaan, joka on nitraattidirektiivin mukaisesti 15. marraskuuta. Poikkeuksia ei ole herunut. Toisin kuin maataloustukien valvonnoissa, ympäristönsuojelulain tulkinnassa ei ole ylivoimaisen esteen käsitettä.

Tuottajajärjestö heräsi kovin myöhään asialle. Tosin heräämisajankohdalla ei ole suurta merkitystä, kun laki on niin ehdoton kuin on.

Sama direktiivi velvoittaa myös Ruotsia. Siellä velvoittavat säännöt koskevat ainoastaan Etelä-Ruotsin rannikkoaluetta ja suurten järvien aluetta Keski-Ruotsissa (MT 3.12.), jotka on määritelty nitraattiherkiksi alueiksi. Lisäksi Ruotsissa kunnilla on mahdollisuus antaa poikkeuslupia aikarajoihin.

Suomi sen sijaan on kokonaan nitraattiherkkää aluetta, mistä asetuksen antoi vuonna 2000 silloinen ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.).

Lantaongelmaan on saatava ratkaisu ja nopeasti, sillä lannanlevittäjät miettivät parhaillaan, rikkoako laki levittämällä lantaa luvatta vai antaako eläinten kärsiä tulvivien lietesäiliöiden takia. Poikkeuslupaa on syytä ryhtyä hakemaan EU:lta. Ihan joka paikkaan lupaa ei pidä pyytää: vesistöjen rannoille ja pohjavesialueilla lantaa ei edelleenkään pidä levittää.

Lantaongelman lisäksi maanviljelijöitä murehduttaa myös EU:n maatalouspolitiikan uudistus, joka odottaa rahoituspäätöksiä. Tilatuet voivat kyllä jatkua entiseen tapaan vaikka rahoituspäätökset puuttuisivatkin, mutta toisin on ympäristö- ja lfa-tukien kanssa. Niiden osalta tuottajien sitoumukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Myös kansallinen 141-tuki on katkolla samaan aikaan. Vuoden pidennys sitoumuksiin ja 141-tuen uusiminen vuodeksi edellyttäisivät järjettömän monimutkaista paperisotaa.

Laajentavia tiloja kampittaa turvemaiden raivauskielto, jonka suuri valiokunta viime perjantaina hyväksyi.

Se oli virhe.

Toivottavasti Euroopan parlamentti kaataa komission esityksen, joka estäisi tilojen laajentumista. Raivauskieltokin liittyy osaltaan lannanlevitykseen, koska juuri lannanlevitystä varten turvemaita usein raivataan pelloiksi.

Rikkana rokassa erityisesti pieniä tiloja viljelevien elämää kiusaavat maatalouslomituksen säästöt.

Marraskuun viimeisenä päivänä vahvistettu lomituspalvelulaki hävittää lomitusrahoista viisi miljoonaa euroa, josta pienituloisimpien lomanpitäjien osuus on 4,5 miljoonaa euroa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.