Kumppanuus kannattaa

Tulevina päivinä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ja johtohenkilöstö kokoontuvat vahvistamaan yhteisiä tulevaisuuden näkymiään Itä-Suomessa.

Kun allekirjoitimme runsas vuosi sitten keskinäisen aiesopimuksen kumppanuuteen perustuvasta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kesken, monet epäilivät, että yhteistyön rakentaminen tulisi kohtaamaan esteitä. Mikkeliläisten yllättävä hyppy kelkasta nähtiin myös varsin huonona enteenä.

Miettiessämme yhteistyön tekemisen tapoja nostimme heti alkumetreillä keskeiseksi lähtökohdaksi sen, että osapuolien tulee luottaa toisiinsa ja toistemme tekemisiin. Realistista oli myös hyväksyä niin omia vahvuuksia mutta myös väistämättömiä heikkouksia, jotka soveltuvat korjattaviksi kumppanuuden avulla. Haasteena oli löytää niitä kohteita, joissa toinen voisi auttaa toista.

Vaatii toki vahvaa itsetuntoa ja rohkeutta perustaa yhteistyö avoimuuteen. Vaatii nöyryyttä arvioida omia heikkouksiaan, kun samalla edellytetään kunnioitusta toisen talon saavutuksia kohtaan. Tämä johti meillä nopeasti siihen, että päädyimme rakentamaan tämän kumppanuuteen perustuvan kivijalan juuri omana työnä tukeutumatta ulkopuolisiin asiantuntijoihin, tekemällä työn itse.

Vaativan kehitystyön läpivienti omana työnä oli rohkeaa ja poikkeuksellista, sillä muilla alueilla korkeakouluyhteistyössä oli tukeuduttu pitkälti ulkopuolisilta asiantuntijoilta saatuun tukeen.

Luottamus palkitsi Osoittautui kuitenkin selväksi, että luottamuksen ja kumppanuuden rakentaminen omana työnä oli sekä palkitsevaa mutta myös tulosten perusteella hyvin tehokas tapa toimia. Onkin totta, että ulkopuoliset eivät osaisi eivätkä pystyisi tuntemaan tekemisiämme niin hyvin ja tehokkaasti kuin me itse osaamme. Yhteistyö on myös laaja-alaista vertailemalla toistemme tekemisiä kaikilla tasoilla.

Hyvä kokemus kannusti. Kumppanuuteen perustuva työote osoittautui niin tehokkaaksi työkaluksi, että sitä voi suositella koko kuntakentän kuntayhteistyön avaimeksi julkisten palvelujen kehittämisessä.

Riittävän syvälle käyvä, keskinäiseen kumppanuuteen nojautuva työote olisi lääke jopa Pohjois-Savon yhäti takkuavaan kuntayhteistyöhön. Onhan kuntablokkeja maakunnassa edelleen piinaavan monta. Kannattaisi kokeilla, auttaisiko haukkujen sijaan toisen auttaminen.

Koulut vähenevät Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen ylin johto tapasi yhdessä ja saman pöydän ääressä opetusministeriön johtoa Helsingissä joulukuussa. Ministeriön viesti oli selvä. Ammattikorkeakoulujen määrä vähenee tulevina vuosina aivan kuin yliopistojenkin osalta tapahtui.

Ylläpitäjinä toimivien kuntien kannalta tämä rakenteellisen kehittämisen tie ei ole helppo. Voikin sanoa, että rakenteellinen prosessi tulee olemaan omistavina toimivien kuntien kannalta hyvin haasteellinen. Nämä kehittämisen paineet tulevat koskemaan kuitenkin myös Itä-Suomen aluetta.

Rakenteellisessa kehittämisessä on tunnustettava eräs omistajuuksista johtuva lähtökohta. On hyväksyttävä se tosiseikka, että vaikka ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi on järkevää panostaa vahvasti, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen on liki mahdotonta, koska näiden talojen omistus eroaa varsin paljon toisistaan.

Rakenteellinen kehittäminen eteneekin kahdessa erillisessä aallossa, jossa ensimmäisestä aallosta vastaavat yliopistot ja toisessa vaiheessa kuntien ylläpitämien ammattikorkeakoulujen määrä vähenee.

Tämä yhdistymisten tie tulee aikanaan koskemaan myös Itä-Suomessa toimivia ammattikorkeakouluja. Opetusministeriön valmistelevat päätökset ovat jo hyvää vauhtia etenemässä. Siksi Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta on tarkasteltava kuntien kannalta tulevina vuosina myös rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta.

Tämä on itäsuomalaisten kuntien kannalta sellainen tulevaisuuden haaste, jonka eteen joudumme - näin epäilen - ennen pitkää joka tapauksessa. Tätäkin ratkaisua on syytä lähestyä rohkeasti ja avoimesti juuri kumppanuuksien kannalta, joista saadut kokemukset ovat meillä olleet kannustavia.

Mukavampi valmistaa makkara mieleisekseen kuin syödä pakotettuna toisen maustama tuotos.

Heijastuu liittoihin Kehitys tulisi huomioida myös maakuntaliitoissa. Nyt käyntiin lähtenyt ja yhäti kiihtyvä kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien väheneminen ja näiden palvelujen maantieteellisen tarjonnan alueellinen laajentuminen heijastuu ennen pitkää myös maakuntaliittojen toimintaan ja näkymiin.

Istuin viime viikolla kokouksessa, jossa Pohjois-Savon maakuntaliiton edustaja antoi näkemyksensä maakunnan tulevaisuuden koulutustarpeista. Nostin esille sen, että Savonian olisi huomioitava oman maakuntamme lisäksi myös Pohjois-Karjalan tilanne tulevina vuosina entistä vahvemmin.

Kuntayhtymien kehityksen toivoisi siis heijastuvan myös liittojen toimintaan nykyistä paremmin.

Kirjoittaja on hallitusammattilainen ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Hutiloinnin hinta

Liian hyviä neuvoja

Turkki pelaa kyynistä peliä, jota heikko EU vain moittii

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.