Kun ajan johtajaa ei näy

Erkki Räsänen ei ole Juice Leskisen mainitsema "kaavilainen kantritähti", vaan tangokuningas, joka laulamisen ohessa osaa myös lausua.

Serkkunsa Henryn kanssa Räsänen on kiertänyt pitämässä Eino Leino -iltoja ympäri valtakuntaa. Elegioistaan ja nocturnoistaan tunnettu Leino ei pyrkinyt runoillaan vain herkistämään naisihmisten sielunelämää, vaan otti ravakasti kantaa myös päivänpolitiikkaan.

Yksi Erkki Räsäsen Leino-potpurin runoista on Kun kello seisoo:

Mut mies se viipyy, viipyy vaan

ja yhä seisoo kello maan

ja kaikki toimet nurin käy,

kun ajan johtajaa ei näy.

Kun ajan johtajaa ei näy...

Elettiin vuotta 1896, kun runoilija haikaili väkevin sanoin miestä, joka panisi eri tahtiin käyvät kellot raksuttamaan samaa aikaa ja antaisi näin selvän suunnan kanssaihmisilleen. Vaikka tuon miehen asettama aika ei olisi tullut "niin sekunnilleen oikeaan", niin "ois pälkähästä päästy pois ja jokin aika saatu ois".

Miten somasti nuo Leinon 112 vuotta sitten hihastaan pudottelemat riimit osuvatkaan taas tähän aikaan. Yhdysvaltain menetettyä George W. Bushin aikana maailmanherruutensa ja New Yorkin pörssistä alkaneen ennen kokemattoman finanssikriisin seurauksena koko maapallon väki rikkaista köyhiin seisoo yhtenä rintamana yön koleassa pimeydessä ja tuijottaa ylös korkeuksiin, josko uusi kirkas johtotähti syttyisi paistamaan taivaalla.

Joulunahan se syttyy, tietävät kristityt.

Tällä kertaa se kuitenkaan riitä, vaan toiveet kohdistuvat nyt seimen lapsen sijasta tammikuun lopulle, jolloin musta mies Barack Obama astuu George W. Bushin paikalle ja ryhtyy nostamaan maailmaa siitä syvästä alhosta, johon se 2000-luvulla on vajonnut.

Voiko yksi mies, yksi ihminen, panna maailman kellot käymään samaa aikaa ja kilkattamaan iloisesti samoin tasatunnein?

Historiaa on pätkitty ja kirjoitettu perinteisesti kuninkaitten ja keisarien hallituskausien mukaan. Tapa syntyi jo Rooman valtakunnassa ja on jatkunut aina meidän päiviimme. Sotienjälkeiset sukupolvet saivat Suomessakin opetella laskettelemaan ulkoa Ruotsin kuninkaat vähintäänkin 1500-luvulla valtaa käyttäneestä Kustaa Vaasasta lähtien.

Elämänmenon yleinen tasa-arvoistuminen ja -päistyminen alkoivat viimeistään 1970-luvulla muuttaa myös historiankirjoitusta. Kuninkaita, keisareita ja heihin liittyviä vuosilukuja raikottiin pois joutavanpäiväisinä oppikirjoista ja tilalle tuotiin arjen historiaa milloin naisten, milloin lasten, milloin minkin unohdetun ihmisryhmän silmin katsottuna.

Marxilainen historiankäsitys lanseerasi samaan aikaan oman näkemyksensä: historiaa eivät tee yksittäiset ihmiset, vaan joukot.

Arjen historia on mielenkiintoista, ja marxilaisissa historiantutkijoissa oli varmasti joku pohjimmiltaan hyväkin ihminen.

Tämän hetken karu totuus on kuitenkin se, että koko maailman kohtalo tuntuu olevan nyt todellakin yhden miehen, yhden mustan Messiaan varassa.

Jos toivon evankeliumia julistanut Barack Obama saa hallintonsa ja maailman kansat mukaansa, niin pilvinen taivas on hetkessä sees ja köyhyys kaukana.

Historia ei tunne monta hallitsijaa, joihin olisi kohdistunut samanlaisia odotuksia. Salamurhaajan luoteihin kuollut John F. Kennedy oli yksi heistä, Ranskaa 200 vuotta sitten johtanut Napoleon toinen. Obama itse on ottanut esikuvakseen Abraham Lincolnin, joka poisti Yhdysvalloista orjuuden ja joka Kennedyn tavoin ammuttiin.

Obama ei ole ainoa valtias, joka todistaa yksilön merkityksestä aikansa suuntaan ja tapahtumiin. Mielenkiintoista on ollut nähdä, miten Nicolas Sarkozy on kyennyt Ranskan presidenttinä muutamassa kuukaudessa antamaan maalleen sen "gloire de Francen", Ranskan kunnian, jota hänen edeltäjänsä Jacques Chirac turhaan haikaili.

Helpoiten ja tehokkaimmin vaikuttavat vahvat yksilöt aikalaisiinsa ja historiaan pahassa: Stalin, Hitler, Pol Pot, Idi Amin, Robert Mugabe...

On ihana asia, jos he voivat vaikuttaa myös hyvässä. Vaikka emme kumartaisikaan yksinvaltiaita, niin lykkyä tykö, Barack Obama.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.