Kun raha ei lopu

Kreikan suuret talousvaikeudet saavat jälleen pohtimaan rinnakkaisia rahajärjestelmiä. Ne ovat sekä vakauttaneet talouksia että luoneet työllisyyttä, Sveitsi on hyvä esimerkki tästä. Sveitsin WIR on vanhin länsimaissa toiminut rinnakkainen rahajärjestelmä.

WIR tulee sanoista Wirtschaftsring-Genossenschaft, suomeksi se tarkoittaa jotakuinkin samaa kuin vastavuoroisen taloudellisen tuen rinki tai piiri. Sen perustivat vuonna 1934 yritykset, joiden lainahanat uhkasivat ehtyä, ne eivät enää saaneet pankista lainaa. Niinpä ne olivat hyvää vauhtia menossa konkurssiin.

Yritys A tarvitsi lainaa ostaakseen tuotteita yritykseltä B, joka taas tarvitsi luottoa hankkiakseen jotakin yritykseltä C. Niinpä ne perustivat luottoringin keskuuteensa ja kutsuivat siihen mukaan asiakkaitaan ja tavarantoimittajiaan. Laskennallinen yksikkö, jolla lainoja operoidaan on WIR ja sen arvo on sama kuin Sveitsin frangin.

WIR-valuutan tarkoitus on toimia vaihdon välineenä, sen ei tarvitse säilyttää arvoaan, eikä toimia säästämisen välineenä, joten WIR-tileille ei makseta korkoa. WIR ei ole suoranaista vaihtoa. Sen sijaan että vaihtaisin huopia viiniin, joku huopiani tarvitseva voi niitä hankkia, ja minä voin puolestani käyttää saamani WIR-valuutan johonkin yritykselleni viiniä tarpeellisempaan.

Pankit yrittivät tukahduttaa WIR:n heti alkuunsa, mutta massiivisesta kampanjastaan huolimatta ne eivät onnistuneet. Kolmessa kuukaudessa mukana oli 1 700 yritystä, vuodessa määrä oli noussut jo 3 000:een. WIR-osuuskunnan jäsenet saavat edullisia lainoja edullisesti.

Järjestelmä toimii edelleen. Nyt WIR:ssä on mukana 65 000 jäsentä, noin neljännes sveitsiläistä firmoista. Vuonna 2006 piirissä käytiin "kauppaa" 1,67 miljardilla Sveitsin frangilla eli 1,18 miljardilla eurolla.

Keskeistä WIR:ssä on se, että se toimii ikään kuin laskuvarjona tai pehmentävänä tyynynä talouden painuessa lamaan tai pankkikriisin iskiessä. Kun tavalliset pankit lainaavat vähemmän, firmat voivat käyttää tarpeisiinsa enemmän WIR:iä. Näin WIR:llä on voimakas tasapainottava vaikutus talouden rajuissa vaihteluissa.

Kun talouden heilahtelut tasaantuvat, myös useammat työpaikat pysyvät. Taantumassa tai lamassakaan ei tarvitse irtisanoa niin suuria määriä ihmisiä kuin vaikkapa Suomessa on viime aikoina tehty. Taloudellisen toiminnan vilkastuessa työpaikkoja jopa syntyy lisää.

Euron ja muiden isojen rahajärjestelmien rinnalla toimii muitakin merkittäviä rinnakkaisia järjestelmiä. Esimerkiksi Japanissa Fureai Kippu kehitettiin erityisesti ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Yhdysvalloissa alkunsa saaneet aikadollarit (time dollars) -systeemi toimii jo 17 maassa. Yksistään Britanniassa on 79 eri aikarahaa.

Nämä rinnakkaiset rahajärjestelmät ovat keskenään hieman erilaisia, mutta kaikissa on keskeistä se, että ne tasapainottavat talouksia ja säilyttävät ja luovat työtä. Tämä on mahdollista siksi, että ne kykenevät "tuottamaan rahaa" niin kuin keskuspankit aikoinaan. Niinpä rahaa riittää aina.

Kirjoittaja on alun perin siilinjärveläinen, nykyisin Helsingissä asuva ekonomi, joka pitää Bernard Lietaerin rahaan liittyvistä ajatuksista ja ehdotuksista. Ne ovat erityisen tärkeitä silloin, kun talousvaikeudet iskevät.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ei mitään uutta auringon alla

Omalakisuus valtaa alaa

Brexit etenee kitisten paukahdusta odotellessa

Suomelle osavoitto lihan alkuperä-merkinnöissä

Äidillä se kesti 15 vuotta, tyttärellä enää viisi

Joko saa luovuttaa?

Terveyskampus palvelee pitkään varkautelaisia

Kiina-suhteiden hoito on tarkkaa tasapainoilua

Harmaat tekstit?

Vanhentuneesta tekniikasta on joskus luovuttava

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.