Kun talouskasvu ei riitä

Maailma oli ennen yksinkertaisempi. Opettajat opettivat oppilaita koulussa, lääkärit paransivat sairaita sairaalassa, vanhuksia hoidettiin vanhainkodissa. Poliisit ottivat kiinni rikollisia ja palokunta saapui sammuttamaan tulipaloa. Juna-asemalta ostettiin lippu ja juna vei perille.

Sittemmin rikastuimme siinä määrin, ettei meillä ole oikeastaan varaa mihinkään näistä. Kouluja lakkautetaan, joka paikkaan jonotetaan, tietojärjestelmät takkuavat. Vaikka maksamme ennätysmäärän veroja, valtio ja kunnat velkaantuvat ennätystahtia.

Miten tässä näin pääsi käymään? Mitä pitäisi tehdä?

Tuoreesta hallitusohjelmasta ei löydy vastausta jälkimmäiseen kysymykseen. Sen sijaan se oirehtii keskeisiä syitä, miksi julkinen talous on ajettu vuosien varrella kriisitilaan.

Usein kuulee väitettävän, että hyvinvointivaltiota ja julkista sektoria "aletaan alas" ja näin on tehty 1990-luvun alun lamasta lähtien. Parikymmentä vuotta sitten julkisten menojen lisäys kokikin pienen notkahduksen ennen paluuta kiihtyvän kasvun uralle. Tästä on kiittäminen lamakauden hallituksen päättäväisyyttä, etenkin Esko Ahon ja Iiro Viinasen valtiomiesmäistä toimintaa vaikeassa ajassa.

Valtiomiesmäisyydellä tarkoitan, että tehdään ikäviä päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä mutta joista voi seurata äänestäjien epäsuosio. Se on eri asia kuin hölmöjen ja vahingollisten päätösten nimeäminen "vastuunkannoksi".

Sittemmin Suomen hyvä herraonni on kääntynyt. Nykyisessä hallitusohjelmassa kestävyysvajeen korjaaminen ja hyvinvointivaltion pelastaminen lasketaan mielikuvituksellisen talouskasvun varaan. Oletetaan, että talouskasvu kiihtyy, vaikka ostovoimaa leikataan ankarasti maksujen ja verojen korotuksilla.

Vaikka talous kasvaisikin, se ei itsessään vähennä julkisia menoja vaan päinvastoin. Näin siksi, että tulotason kohotessa palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat.

Tämä on tuttu ilmiö niin sanotussa asianajojournalismissa. Jokin eturyhmä puhuu omassa asiassaan vaatien menolisäyksiä ja verotukia itselleen. Painostusryhmät ovat hyvin organisoituneita ja julkisen talouden kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Media on aina vaarassa nielaista syötin koukkuineen.

Talouskasvun rajalliseen hyötyyn on myös toinen, aivan ilmeinen mutta ani harvoin todettu syy. Jos kaikkien palkansaajien tulot nousevat yhtä paljon ja tulonsiirtojen taso suhteessa palkkoihin säilyy ennallaan, ei talouskasvu kohenna julkisen talouden alijäämää. Tuottavuus kehittyy hyvinvointipalveluissa kuitenkin heikommin kuin yksityisellä sektorilla, joten julkisen sektorin kustannukset nousevat nopeammin kuin muualla.

On päästy hyvinvointivaltion paradoksiin: vaikka kansakunta vaurastuu, riittävät verorahat aina vain vähempään.

Kaikki ei ollut ennen paremmin vaan pääasiassa huonommin. Ennen yhteiset varat kuitenkin kohdistettiin eri tavoin. Ne päätyivät suoraan toimintaan: kouluille, terveyskeskuksille, poliisille. Ei ollut hankkeita, kehitysohjelmia, laatusertifikaatteja eikä maakuntaliittoja.

Maailma ymmärrettiin sillä tavoin valmiiksi, että opettajan piti opettaa ja poliisin ottaa rosvoja kiinni. Yrittämistä ja työllistymistä ei pyritty edistämään strategioilla ja politiikkaohjelmilla vaan poistamalla niiden esteitä.

Kehittämiseen pätee sama, mitä on sanottu muistakin uskonnoista: se on itse juuri niiden ongelmien lähde, joihin esiintyy ratkaisuna.

Niinpä hallintoa on kehitetty vuosikymmeniä, missä ajassa byrokratia on moninkertaistunut ja jatkaa kasvuaan huolimatta tuottavuusohjelmista - tai juuri niiden ansiosta. Kun leikataan, leikataan palveluja, ei hallintoa.

Tässä katsannossa sisäministeri Päivi Räsäsen (krist.) linjaus poliisin resurssien suuntaamisesta kentälle hallinnon sijaan on hämmästyttävä poikkeus. Räsänen luo toivoa, että suomalainen herraonni jatkuu sittenkin muutamissa itsenäisissä yksilöissä.

Kirjoittaja on ajankohtaistoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

KHO:n katselmus Kuopiossa on paikallaan

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Lääkäreillä pitää olla velvoitteet julkiselle puolelle

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Lobbarirekisteri lisää median vastuuta

Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.