Kuningas selittelee

Euroopan kuningashuoneet ovat menettäneet käytännössä poliittisen merkityksensä jo vuosikymmeniä sitten. Muutamissa demokratioissa kruunupäitten on annettu jatkaa ikäänkuin "muodon vuoksi", vuosituhantisten perinteitten kunnioittamiseksi.

Viime vuodet ovat näyttäneet, ettei kuninkaallisena ole lysti elää parlamentaarisessa, tasavallan tapaan johdetussa maassa. Englannin kuningashuone on kulkenut skandaalista skandaaliin, kun julkisuus on tonkinut ja riepotellut sen jäsenten värikästä yksityiselämää. Ruotsin siniveriset Bernadottet ovat välttyneet samanlaiselta kieputukselta tähän päivään saakka, vaikka suvun miespuoliset jäsenet eivät ole suinkaan olleet joka polvessa malliaviomiehiä.

Aika ajoin Ruotsissa on vaadittu täydellistä luopumista monarkiasta. Kansan suuri enemmistö ei ole kuitenkaan koskaan lämmennyt ajatukselle. Tapahtuuko käänne yleisessä mielipiteessä nyt, kun kuningas Kaarle XVI on joutunut selittelemään julkisuudessa ystävyyttään epäilyttävien ystäviensä, tuttaviensa ja tuttavantuttaviensa kanssa?

Televisiotentissään kuningas kiisti päättäväisesti huhut, joiden mukaan hän olisi ollut mukana ystäviensä järjestämissä juhlissa vieraassa naisseurassa.

Arvioitten mukaan Kaarle XVI Kustaa onnistui puolustuspuheessaan hyvin. Toinen asia on, sitten riittääkö se pelastamaan kuninkaan kunniaa. Kuninkaallinen arvovalta rapautuu jo siitä, että kuningas joutuu selittelemään tekosiaan tavalliselle kansalle.

Ruotsin kuningashuoneen kohtalo on kansan käsissä. Jos hovi haluaa elää, sen on elettävä niin, ettei kansan tarvitse hävetä heidän tekemisiään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.