Kunniaa Gottlundille

Ruotsissa tehtiin ja nähtiin torstaina, helmikuun 24. päivänä suomalaiskansallista historiaa: sadat tuhannet Ruotsiin siirtolaisina muuttaneet suomalaiset ja heidän jälkeläisensä viettivät ensimmäistä kertaa erityistä ruotsinsuomalaisuuden päivää.

Suomessa on marraskuun kuudennen päivän ruotsalaisuuden päivällä pitkät perinteet. Nyt on myös helmikuun 6. päivälle sijoitettu saamelaisuuden päivä vakiintunut osaksi Suomen vuotuista ajankiertoa. Suomenruotsalaisia on meillä noin 300 000 ja saamelaisia noin kuusi tuhatta. Enemmän kuin paikallaan on siis, että yli puoli miljoonaa ruotsinsuomalaista voivat omistaa yhden päivän oman kansallisuutensa juhlimiseen ja vaalimiseen.

Ruotsinsuomalaiset ovat valinneet omaksi kansalliseksi juhlapäiväkseen "metsäsuomalaisten apostoliksi" sanotun Kaarle Akseli Gottlundin syntymäpäivän. Matinpäivänä 1796 syntynyt ja 20.4. 1875 kuollut Gottlund oli Juvan rovastin poika ja yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä savolaisista.

Kahdella matkallaan Ruotsin ja Norjan rajaseuduille hän löysi uudelleen siellä asuvat savolaisten jälkeläiset, kirjoitti muistiin heidän sukuhistoriansa ja yritti myös pontevasti kohentaa heidän elinolojaan. Suomessa Gottlund halusi kehittää suomen kieltä savon murteen pohjalle, mutta ei saanut asialleen ymmärrystä.

Jos kukaan, niin Kaarle Akseli Gottlund on ollut esimerkki siitä, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Hänen onneksi ovat olemassa metsäsuomalaisten jälkeläiset ja nykypäivän ruotsinsuomalaiset, jotka ymmärtävät tulisieluisen suomalaisuuden puolestapuhujan ajatusten ja työn todellisen arvon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.