Kunta ei voi väistää vastuutaan jätevesiasioissa

Siilinjärven kunnanhallitus on kieltänyt vuokraamiensa peltojen kastelemisen järvivedellä ja perustelee päätöstään kunnalle aiheutuvilla taloudellisilla riskeillä. Se oli siinä määrin yllättävä veto, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) yltyi asiaa ihmettelemään ja piti päätöstä käsittämättömänä (Maaseudun Tulevaisuus 14.3.).

Kunnanhallituksen päätöksen tausta juontaa juurensa kiistaan, joka ylsi hovioikeuskäsittelyyn asti. Oikeuskäsittelyn lopputulos oli se, että Siilinjärven kunnan on korvattava viljelijä Pekka Vehviläiselle noin 700 000 euroa sipuli-, kurkku- ja tillisadon menetyksistä ja tihkukasteluputkiston vahingoittumisista sekä oikeudenkäyntikuluja.

Järvivesi oli kesällä 2010 saastunut, kun kunnan jätevesipumppaamolta oli päässyt järveen jätevettä. Vuodosta tietämättömänä Vehviläinen oli kastellut satoaan saastuneella vedellä ja satoa meni pilalle.

Kunnanhallituksen päätös on kummallinen, sillä se ei poista kunnan korvausvelvollisuutta muiden kuin kunnan omistamien peltojen suhteen, jos vastaava vahinko sattuu uudelleen. Kunnalla on peltoja 175 hehtaaria, ja ala vastaa reilua kahta prosenttia kunnan koko peltoalasta. Kunnan peltoja vuokraa kuusi viljelijää. Jos jätevesivahinko tulee ja satoa tuhoutuu jollakin muulla kuin kunnan omistamalla pellolla, korvausvelvollisuus on vahingon aiheuttajalla eli jätevesiasioista vastaavalla kunnalla.

Päätöksen on väitetty olevan kiusantekoa ja kosto. Yhtä lailla kunnan menettelyä voidaan pitää riskienhallintana, joskin huonosti harkittuna sellaisena.

Siilinjärven kunnan varovaisuuden tosin ymmärtää, sillä Savon Sanomien juttuarkiston uutisten mukaan pelkästään Siilinjärvellä on 2000-luvulla tapahtunut ainakin 18 jätevesivuotoa jätevesipumppaamoilta lähiympäristöön, vesiin tai maastoon, eli keskimäärin kerran vuodessa. Tosin viime vuosina ei ole enää ollut uutiseksi saakka yltäviä vahinkoja, mikä saattaa selittyä jätevesiverkoston vuotuisilla saneerauksilla, jotka ovat keskittyneet riskialtteimpiin paikkoihin kuten pohjavesialueille.

Siilinjärvi on korvaustapauksen vuoksi ollut esillä runsaasti. On saattanut syntyä mielikuva, että paikkakunnalla on tavanomaista enemmän jätevesiongelmia. Selitys saattaa kuitenkin olla avoin tiedotuslinja, josta kuntaa sopii kiittää, ei moittia.

Siilinjärven kunta panostaa noin 300 000 euroa joka vuosi jätevesiverkoston kunnostukseen. Lisäksi parhaillaan on menossa neljän miljoonan euron arvoinen jätevesipuhdistamon remontti, joka valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kunnan jätevesiverkoston vanhimmat osat on uusittu, mutta edelleen vanhimmat saneerattavat kohteet ovat jopa 1970-luvulta.

Monessa kunnassa asioihin on alettu kiinnittää vakavaa huomiota, mutta useinkin vasta vahinkojen tapahduttua. Se saattaa selittyä sillä, että viime kädessä jätevesiongelmien ratkaisu riippuu luottamushenkilöistä, jotka päättävät verovarojen suuntaamisesta kaikissa kunnissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.