Kuntatalous ja palvelut

Kunnat tuottavat valtaosan hyvinvointipalveluistamme. Kuntien taloustilanne sekä niiden osaaminen ja yhteistyö palveluiden järjestämisessä ratkaisevat mitä kuntalaiset veroillaan saavat.

Kyselyiden mukaan moni suomalainen olisi valmis maksamaan vaikka enemmän veroja, jos se takaisi hyvät palvelut. Verojen tasoa olennaisempaa on kuitenkin se mitä verovaroilla tehdään. Jos palvelutuotanto on järjestetty huonosti, uppoaa heikkoihinkin palveluihin paljon verovaroja. Silloin veronkorotuksilla kerätty lisäraha menee kankkulan kaivoon.

Jos pelkkä raha ratkaisisi, olisi tänä vuonna kunnissa leveä vuosi. Valtion kunnille maksamat valtionosuudet kasvavat nettomääräisesti tänä vuonna 755 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi viime vaalikaudella keskimääräinen kasvu oli noin 230 miljoonaa vuodessa.

Koko punamultahallituksen neljänä vuonna valtionosuudet kasvoivat yhteensä 923 miljoonaa euroa. Sinivihreä hallitus lisää siis kuntien valtionapuja heti ensimmäisessä budjetissaan lähes yhtä paljon kuin edellinen punamultahallitus koko viime vaalikaudella.

Myös kuntien verotulojen ennakoidaan olevan tänä vuonna jopa seitsemän prosenttia korkeammat kuin viime vuonna. Tämä tarkoittaa noin 1,1 miljardin euron lisätuloja kunnille. Nämä yhdessä valtionosuuksien kanssa lisäävät kuntien käytettävissä olevia varoja tänä vuonna lähes kahdella miljardilla eurolla.

Siksi kuntien talousvaikeudet saavat mietteliääksi. Jos edes näin suuren tulojen kasvun aikana ei pärjätä, niin miten kunnissa tullaan toimeen normaalin tai normaalia hitaamman talouskasvun aikana?

SDP vaatii mahdottomia

Näiden lukujen valossa olen ihmetellyt sitä vastuuttoman populismin määrää, millä oppositiopuolue SDP ratsastaa kuntataloudesta räksyttäessään.

Viime vaalikaudella SDP:n ollessa valtiovarainministeripuolue, valtionosuuksien vuotuiseksi kasvuksi riitti keskimäärin 230 miljoonaa euroa. Nyt oppositiopuolue SDP esittää hallituksen ennätyksellisten valtionosuuskorotusten tuplaamista, vaikka hallituksessa ollessaan puolue tyytyi harjoittamaan kuntien kannalta merkittävästi kitsaampaa politiikkaa.

SDP:n kuntapolitiikasta onkin vastuullisuus ja uskottavuus tällä hetkellä kaukana.

Vaikka osalla kunnista meneekin kasvavien tulojen myötä kohtuullisesti, niin kaikkialla tilanne ei ole näin tyydyttävä. 116 kuntaa nosti veroprosenttiaan tälle vuodelle. Se ei kuitenkaan juuri eroa viime vuodesta, jolloin veroprosenttiaan nosti 106 kuntaa.

Kaiken kaikkiaan veronkorotuspäätöksiä tehtiin kunnissa viime hallituskaudella yli 500. Moni kunnista nosti veroprosenttiaan tälle vuodelle varautuen samalla arvioitua korkeampien palkkamenojen kattamiseen.

Uskallan ennustaa, että sinivihreän hallituksen politiikan myötä ensi vuonna tullaan näkemään viime vuosiin verrattuna vähemmän kunnallisveron korotuksia.

Hallitus kompensoi palkkaratkaisuja

Hallituksen toimenpiteiden on moitittu johtaneen kunnille liian kalliiseen palkkaratkaisuun ja sitä kautta suureen kustannusten kasvuun.

Sinivihreä hallitus todella asetti tavoitteekseen, että tällä palkkakierroksella korotusprosenttien kärjessä ovat kunnalliset, koulutetut ja naisvaltaiset alat. Hallitus oli myös valmis panostamaan valtionapujen kautta uutta lisärahaa, jotta kunnat voivat maksaa näille aloille korkeammat korotusprosentit.

Tätä tarkoitusta varten hallitus kohdensi kunnille ylimääräisen 150 miljoonan euron valtionosuuksien yleiskorotuksen. Tämän lisäksi palkka- sekä muiden kustannusten nousu kompensoidaan kunnille tällä vaalikaudella täysimääräisesti toisin kuin edellisen hallituksen aikana.

Pelkästään jo nämä muutokset tuovat kuntien valtionosuuksiin tällä vaalikaudella enemmän rahaa kuin viime hallituksen kaikki panostukset yhteensä.

Vaikka viime syksyn palkkakierros oli vaikea ja kuntien talouden kannalta haasteellinen, niin lopputulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen.

Naisvaltaiset, koulutetut, kunnalliset alat ovat palkkakierroksen voittajia. Tämä oli arvovalinta, jonka toteutuminen ilman Kokoomuksen ja sinivihreän hallituksen toimenpiteitä ei olisi ollut mahdollista.

Metalli ja kemia määrittivät tason

Hallituksen toimet eivät kuitenkaan ole syy kuntien palkkaratkaisun hintaan. Yleisen palkankorotustason määrittelivät jo viime keväänä sopimuksensa tehneet metalli- ja kemianteollisuus lähemmäksi kymmentä kuin viittä prosenttia.

Tämä oli kallein tekijä kuntien palkkasumman kasvulle. Hallituksen tavoite aiemmin altavastaajan roolissa olleiden alojen korkeammista korotuksista nosti kuntien kokonaispalkkasummaa ja kustannuksia vain muutamia prosentteja yli yleisen linjan. Sen osan kustantamisessa on valtio vahvasti mukana.

On myös syytä muistaa, että kuntatyöntekijöiden palkankorotuksista iso osa tulee takaisin yhteiskunnan käyttöön kohonneina verotuloina.

Kokonaisuudessaan palkankorotuksista 40 prosenttia palautuu verotuloina. Tästä kunnat keräävät osan suoraan. Se on yksi selittävä tekijä kuntien verotulojen voimakkaaseen kasvuun. Valtionkin keräämästä osuudesta palautuu iso takaisin kuntiin valtionosuuksien muodossa.

Vaikka kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvaisivat, niin hyvinvointimme kannalta tärkeintä on kunta- ja palvelurakenteen uudistuminen.

Palvelutuotantoa on jatkossa tehtävä yhä suuremmissa kunnissa sekä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnan rooli on päättää, järjestää ja rahoittaa palvelut sekä taata niiden laatu. Palveluntuotannossa taas pitää huomioida maksajan, eli kuntalaisen etu.

Tämä tarkoittaa sitä, että jotkin palvelut kunta tuottaa itse ja jotkut se hankkii yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Palveluita ei saa tuottaa ideologisin perustein, vaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Hinta sekä saatavien palveluiden määrä ja laatu ovat silloin ainoita ratkaisevia tekijöitä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on mainio puite näille uudistuksille, mutta se ei ratkaise mitään automaattisesti.

Tarvitaan kuntapäättäjien halua laittaa asiat sille tolalle, että veroeuroilla tarjotaan laadukkaat palvelut myös jatkossa. Näin kustannusten kasvu voidaan pitää kurissa. Valtiovalta voi antaa vain puitteita ja edellytyksiä kehitykselle.

Kuntien itsehallinto ja itsemääräämisoikeus tarkoittavat sitä, että lopullinen vastuu pärjäämisestä ja palveluista on kunnilla itsellään. Näin pitääkin olla.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Siilinjärveltä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.