Kuntavero kiristyy

Ilman merkittäviä uusia kuntataloutta tasapainottavia päätöksiä kunnallisveron kiristyminen jatkuu voimakkaana lähivuosina. Tämä siitä huolimatta, että maamme kunnat tuottavat palvelut kansainvälisesti vertailtuna tehokkaasti ja vaikka kuntien toimintamenojen kasvua on saatu hidastettua merkittävästi. Väestömme nopea ikääntyminen ja siitä johtuva hoivatarpeen kasvu ja kansantalouden kasvun hidastuminen vaativat tehokkaampia toimenpiteitä.

Kuntatalouden alijäämän kattaminen tulevina vuosina suurelta osin kunnallisveroa korottamalla johtaisi sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvuun sekä heikentäisi työllisyyden kohentumista. Yli puolet maamme kunnista korotti kunnallisveroprosenttiaan tälle vuodelle.

Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa, että vaikka kuntien verotulot kasvaisivat peräti neljä prosenttia vuodessa, kuntien alijäämä kasvaa 2020 mennessä niin paljon, että sen kattamiseksi kunnallisveroa jouduttaisiin korottamaan keskimäärin kolme prosenttiyksikköä.

Kun kuntien verotulot eivät kasva tuota vauhtia, laskennallinen korotuspaine on vielä olennaisesti arvioitua korkeampi.

Tuottavuus ylös

Kuntaverotuksen korotuspaineiden hillitsemiseksi ja kuntapalvelujen toimivuuden turvaamiseksi tarvitsemme tuottavuuden merkittävää nostamista, vähintäänkin kuntien tehtävien jäädyttämistä nykytasolle sekä tulopohjan vahvistamista.

Kuntien tuottavuuden nostamiseksi saavuttamiseksi on uudistettava kuntien toimintatapoja erityisesti tietotekniikkaa hyväksi käyttäen sekä jatkettava rakenteellisia uudistuksia, eli vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyön tiivistämistä.

Maahamme on kehitettävä eri olosuhteisiin paremmin soveltuvat kuntamallit, pelkällä yhdellä mallilla ei enää selvitä. Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on joustavoitettava, jotta uusia tehokkaampia palvelujen tuotantotapoja voidaan ottaa käyttöön.

Julkisuudessa erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton edustajien taholta esitetty valtion kuntiin kohdistama ohjauksen tiukennus jäykistäisi toimintatapoja ja rakenteita. Sitä kautta saisimme aiempaa vähemmän vastinetta veroeuroillemme.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettava siten, että se kannustaa kuntia toimimaan tuloksekkaammin.

Palvelujen markkinaehtoistumista on edistettävä hallitusti alueiden erilaiset olosuhteet ja henkilöstön asema huomioiden sekä markkinoiden toimivuus turvaten.

Tähän mennessä julkisen sektorin tuottavuutta on kohennettu liiaksi mekaanisen tehokkuuden näkökulmasta. Tästä esimerkkinä on valtion asiakaspalvelupisteiden määrän vähentäminen. Yksittäisen viranomaisen tuottavuus on saattanut tällöin nousta, mutta kansalaisen näkökulmasta ja koko yhteiskunnan näkökulmasta tuottavuus on monesti heikentynyt.

Ei lisätehtäviä

Tavoitteena tulee olla selkeästi kansalaislähtöinen palvelujen uudistaminen ja kokonaistuottavuuden lisääminen. Julkisten asiakaspalvelujen saatavuutta ja tuottavuutta on parannettava valtion ja kuntien yhteistyöllä kehittämällä voimakkaasti yhteis- ja etäpalvelua sekä sähköistä asiointia.

Kunnille ei tule määrätä enää lisää tehtäviä, ellei valtio rahoita niitä täysimääräisesti. Kuntien ja koko julkisen sektorin tehtäviä tulisi vähentää ja kansalaisten omaa vastuuta lisätä, mutta se ei taida olla poliittisesti mahdollista.

Kuntien ja valtion tehtävien jakoa on syytä muuttaa tarkoituksenmukaisemmaksi. Kuntien toimeentulotuen normitettu osuus on syytä siirtää Kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle. Samoin ammattikorkeakoulujen rahoitus on perusteltua siirtää valtiolle.

Kuntien vastuuta työttömyydestä, erityisesti vaikeasti työllistyvistä ei tule enää lisätä. Viimeksi 12.6. julkisuuteen esitellyissä työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuslinjauksissa on tällaista siirtoa hahmoteltu.

Tulopohja vahvaksi

Kuntien tulopohjaa on vahvistettava lisäämällä kuntien valtionosuuksia sekä laajentamalla kuntien veropohjaa. Kunnille on siirrettävä ensi vuoden alusta oikeus jäteveron tuottoon sekä verouudistuksen yhteydessä osuus pääomaveron tuotosta. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009-2011 osana hallituksen viime vuoden keväänä tekemää 700 miljoonan euron kuntatalouden tervehdyttämispakettia.

On välttämätöntä, että tuo korotus muutetaan pysyväksi. Samoin kiinteistöveroa on uudistettava korottamalla kiinteistöveron ylärajoja ja irrottamalla vakituisten asuntojen tontit yleisestä kiinteistöverosta.

Verotuksen kehittämistyöryhmän mietinnössä ei ole riittävästi huomioitu esitysten vaikutuksia kuntapalveluiden rahoitukseen. Työryhmän esittämä yhteisöverokannan alennus ja muut kuntien verotuloja vähentävät esitykset on korvattava kunnille täysimääräisesti, muuten ne nostavat kunnallisveron korotuspaineita entisestään.

Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.