Kuopio jatkaa kasvu-urallaan

Valtion ensi vuoden budjettiesitys ei tarjoa kansalaisille mannaa taivaalta. Päinvastoin luvassa on monenlaisia verojen ja maksujen korotuksia. Mannaa ei ole luvassa myöskään Kuopion kaupungin vuoden 2012 talousarviossa, jonka kaupunginjohtaja Petteri Paronen esitteli esikuntineen tiistaina. Toisaalta kunnallisveroprosentti säilyy kuitenkin ennallaan ja kaupungin kehitys näyttää muutoinkin pysyvän sillä kasvu-uralla, jolla se on ollut jo pitemmän aikaa.

Kunnallistaloudessa on tunnetusti vähän löysiä näinä aikoina, joten harvalla kaupungilla tai kunnalla on varaa uusiin, näyttäviin avauksiin. Näin Kuopion budjettikin muistuttaa karua arkiproosaa, jossa on vähän ihastelun aiheita, mutta joka kuitenkin turvaa kaupunkilaisten peruspalvelut ja vahvistaa myös kaupungin elinkeinojen pohjaa.

Budjettiesitys on rakennettu plusmerkkiseksi, mutta velkaa joudutaan kuitenkin vielä lisäämään. Luottamusmiesten asettama kahden tuhannen euron lainakatto asukasta kohti jää kolmen euron päähän, 1 997 euroon. Monessa Suomen kunnassa ja kaupungissa asiat ovat tässä suhteessa huomattavasti ikävämmin.

Kuopio on investoinut viime vuosina voimallisesti tulevaisuuteen ja jatkaa sillä linjalla myös ensi vuonna. Osa investoinneista suuntautuu jo olemassa olevaan rakennuskantaan kuten kaupunginteatteriin, osa uuteen. Rakentamisen painopisteet ovat etelässä Matkuksen alueella ja pohjoisessa Pihlajaharjussa.

Ikean jättimäisen kauppakeskuksen valmistuminen vuonna 2012 muuttaa todennäköisesti olennaisesti kaupungin liikenne- ja rahavirtoja. Kun asiakkaista tulee kuitenkin valtaosa muualta kuin Kuopiosta ja sen ympäristöstä, ruotsalaisten ostosparatiisi ei ole uhka keskustalle, vaan täydentää kaupungin kokonaistarjontaa.

Liikerakentaminen on ollut kiitettävän runsasta Kuopiossa, ja seuraukset näkyvät myös kaupungin jokapäiväisessä elämässä. Näin jälkikäteen voi vain ihmetellä, miksi rakentamista jarruteltiin takavuosina vuosikausia ja menetettiin näin asemia Itä-Suomen vahvimpana kasvukeskuksena. Tänään, vilkkaan rakennusbuumin jälkeen, kaupungin asema on jo aivan toinen kuin vuosikymmen tai pari sitten.

Asuntotuotanto olisi silti tehostettava edelleen kaikin mahdollisin keinoin. Väkiluvun pitäisi kasvaa vuosittain kuudesta sadasta tuhanteen hengen vauhdilla. Esimerkiksi vuonna 2010 jäätiin alle kolmen sadan ja se oli aivan liian vähän. Asuntorakentamisen lisäämiseen on erityisen vahvat syyt juuri nyt, kun koko Pohjois-Savon maakunnan väliluku on pitkän laihdutuskuurin jälkeen kääntynyt samansuuruiseen nousuun kuin Keski-Suomessa.

Koko maan kattava kuntauudistus tuntuu myös kuopiolaisten elämässä lähivuosina, mutta vuonna 2012 ei vielä mitenkään merkittävästi. Tiiviimpää yhteistyötä viritellään lähinnä Tuusniemen, Suonenjoen ja mahdollisesti Rautalammin kanssa. Monet odottavat suurta loikkaa, kumppanuutta Siilinjärven kanssa. Eteenpäin on kuitenkin mahdollista mennä aina eteenpäin omin jaloin, vaikkakin hieman pienemmin askelin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.