Kuopio säikähti kulujen äkkinousua ja tulojen laskua

Viime marraskuussa Kuopio ei vaikuttanut köyhältä eikä kipeältä, kun kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen esitteli tämän vuoden talousarvion yhteydessä lähivuosien investointeja ja velanottoa. Kovaan kasvuun kurkottava itäisen Suomen keskuskaupunki näytti painavan kaasua välittämättä velkaantumisesta. Reipas tunnelma on vaihtunut vuoden alkukuukausien aikana varovaisuudeksi (Savon Sanomat 23.3.). Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin rakennuskustannukset näyttävät nousseen ennakoitua selvästi enemmän. Kun virkamiehet vielä viime vuonna laskivat, että vuotuiset investointimenot on mahdollista kasvattaa jopa sataan miljoonaan euroon, suunnitelmiin on tullut yli kymmenen prosentin lisä. Jopa 115 miljoonan euron vuotuiseen investointitahtiin Kuopiolla ei ole varaa. Rakennuskustannusindeksin nousua ei tosin tarvitse juuri ihmetellä, niin paljon Kuopiossa ja koko Suomessa on viime vuodet rakennettu.

Toiseksi verotulot eivät ole kasvaneetkaan niin kuin laskelmissa oli ennakoitu. Viime vuoden verotulot vähenivät 2,5 prosenttia eli ne palasivat vuoden 2015 tasolle. Virkamieslaskelmissa odotusarvo oli 2,5 prosentin kasvu, koska työllisyys on korkealla tasolla, taloudessa menee lujaa ja nostokurjet eri puolilla kaupunkia kertovat rakentamisenkin olevan vilkasta. Kaupungintalolla aprikoidaankin, johtuuko ilmiö kilpailukykysopimuksesta. Jos niin, verotulojen alenema kääntynee pian kasvuksi. Kiky-aikakauden päättymisen seurauksena Kuopio odottaa valtionapusumman kasvavan ensi vuonna yli 10 miljoonaa euroa. Oma yllättävä lukunsa on varhaiskasvatuksen maksutulo, joka on miljoona euroa odotettua pienempi.

Kuopion kaupunginvaltuutetut saavat monitahoisen ongelman eteensä kesäkuun valtuustoseminaarissa. Heidän tehtävänsä on käydä investointilista läpi ja määritellä hankkeiden ajoitusta käytettävissä olevien varojen puitteissa. Toistaiseksi investoinneista ei ole viivattu yli ensimmäistäkään, mutta tärkeysjärjestystä on jo virkamieskunnassa pohdittu. Yksi tyypillinen todennäköisesti myöhemmin toteutettavaksi siirtyvä hanke on Kauppakadun muuttaminen monitoimikaduksi torilta Sairaalakadulle saakka. Veronmaksaja kiittää, etenkin kun hankkeilla on tapana kallistua vielä rakennusaikanakin.

Kuopiolla on omistuksessaan paljon purkukuntoisia, vanhoja ja vähällä käytöllä olevia rakennuksia. Erillisen selvityksen perusteella kaupunki laatii listaa rakennuksista, joista on viisasta luopua. Tyypillisesti myyntilistalle päätyisi rakennuksia, joita pitäisi remontoida, mutta jolle kaupungilla ei ole sen paremmin käyttöä kuin käyttäjiäkään. Esimerkiksi Tulliportinkadun ja Puistokadun kulman punatiilinen kasarmirakennus voisi olla sellainen.

Vaikka talousluvut antavat aihetta huoleen, kaupungin ei pidä sortua vippaskonsteihin. Ei esimerkiksi ole järkevää taloudenhoitoa myydä toimitilaa ja vuokrata se saman tien takaisin. Sellainen käyttötalousmenojen kasvattaminen vertautuu itsepetokseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.