Kuopio taiteilee kapeaa polkua vaikeuksien läpi

Monet luvut ovat synkkiä Kuopion ensi vuoden talousarviossa. Pelkästään pakollisia menolisäyksiä on luvassa ainakin 25 miljoonaa euroa. Jopa 12 miljoonaa euroa summasta kertyy siitä, että maksutaakkaa kasvattavat ensi vuonna muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain, sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja päivystysasetuksen toimeenpanot. Lisäksi kuntien vastuu vaikeasti työllistyvien aktivoinnista ja lastensuojelusta lisääntyy. Heikko taloustilanne ajaa puolestaan lisää ihmisiä toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön piiriin, mikä tietää jopa kuuden miljoonan euron lisäkuluja.

Valtiovalta on tyrkännyt kuntien syliin lisää töitä ja velvoitteita ja arvioinut samalla lisätehtävien kustannukset enimmäkseen alakanttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Yli 75-vuotiaiden kuopiolaisten määrä kasvaa reilun 200 ihmisen vauhtia, mikä tietää ainakin 1,5 miljoonan euro lisäkulua. Kuopiolaislasten määrä kasvaa myös. Heille pitää rakentaa 160 uutta päiväkotipaikkaa joka vuosi, mikä tuo 10 000 euron lisäkulun kaupungille per lapsi. Yleinen kustannustaso nousee 1,5 prosenttia, siitä lisäkulu kolme miljoonaa euroa. Lapsiperhepalvelujen kustannukset kasvavat puolestaan 2,5 miljoonaa euroa.

Valtionosuusuudistus korvaa menolisäyksiä ensi vuodesta alkaen. Ensi vuonna Kuopio saa valtionosuuksia kolme miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun verotulot kasvavat samalla kymmenisen miljoonaa euroa, talousarvioesityksen alijäämäehdotus päätyy 22 miljoonaan euroon.

Taseeltaan Kuopio kaunistautuu, kun viikko sitten päätetty Kuopion Energian yhtiöittäminen, lain vaatimusten mukaisesti, tuo kaupungille tälle vuodelle 107 miljoonan euron kirjanpidollisen myyntivoiton. Ammattikorkeakoulutoiminnan yhtiöitys tuo myös kirjanpidollista myyntivoittoa, joskin vain 18 miljoonaa euroa. Rahoitusasema ei parane, mutta kun tase vahvistuu, kriisikuntastatus siirtyy taas kauemmaksi.

Rumat luvut osoittavat, että kaupunki taiteilee kapealla polulla eteenpäin. Taiteileepa hyvinkin, sillä Kuopiolla on haastavassa toimintaympäristössä kaksi todella kovaa vahvuutta: sen väkiluku kasvaa ja työpaikat lisääntyvät. Neljäntoista kaupungin vertailussa Kuopio oli kolmantena tammi-syyskuun väestönmuutostilastossa. Väestön prosentuaalinen kasvu oli suurempi vain Helsingissä ja Espoossa. Samassa joukossa Kuopion työttömyysaste asettuu viidenneksi pienimmäksi ja edellä ovat pääkaupunkiseudun kolme kuntaa ja Vaasa.

Kuopion kohdalla on komeaa todeta myös se, että kehitys on ollut myönteistä jo pitempään. Kuopion alueen työpaikkojen määrä on kasvanut 2319:llä vuosina 2008-2012. Suurempiin lukuihin pääsivät samana aikana vain Vantaa ja Espoo. Taakse jäivät Oulu, Jyväskylä ja Helsinki. Se on hienoa!

Ankeinakin aikoina on huolehdittava, ettei kasvun edellytyksiä tuhota. Samalla on kyseltävä kaiken aikaa, onko meillä tähän oikeasti varaa. Tavoitteeksi on otettava lisävelanoton lopettaminen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.