Kuopion asemaa ei pidä heikentää

Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) heitti tuoreeltaan roskakoriin syksyllä 2010 valmistuneen konsulttiselvityksen, jossa esitettiin valtion aluehallinnon keskittämistä suurempiin yksiköihin. Selvityksen kantavana ajatuksena oli nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ely-keskusten määrän karsiminen 15:sta yhdeksään.

Sama konsulttiselvitys oli kuitenkin esillä viime kesän hallitusneuvotteluissa. Yksimielisyyttä ely-keskusten määrän karsimisesta ei kuuden puolueen kesken syntynyt. Niinpä hallitusohjelmaan kirjattiin, että ely-keskusten "ohjausjärjestelmää tehostetaan ja toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta".

Hallitusohjelman kirjaus ei kuitenkaan ole lopettanut spekulaatioita valtion aluehallinnon järjestämisestä uudelleen vielä kuluvan vaalikauden aikana, mutta viimeistään vuonna 2015 alkavan uuden vaalikauden aikana. Uutta pontta spekulaatioille on antanut valtiontalouden heikko tila. Myös aluehallinto saattaa joutua säästötoimien kohteeksi, kun hallitus maaliskuussa hakee keinoja kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen.

Hallitusneuvotteluissa hylätty malli olisi merkinnyt sitä, että Joensuun, Kajaanin, Mikkelin, Lahden, Porin ja Vaasan ely-keskukset olisi ainakin osittain lakkautettu. Itä-Suomeen olisi jäänyt yksi ely-keskus, joka olisi sijainnut Kuopiossa. Peruste olisi ollut se, että Kuopio on tällä hetkellä Itä-Suomen ainoa ns. täydenpalvelun ely-keskus.

Valtion aluehallinto on ollut voimakkaassa murroksessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ensin lakkautettiin suurin osa maakuntapohjaisista lääneistä ja siirryttiin alueellisesti valtaviin suurlääneihin. Seuraava askel oli läänien lakkauttaminen ja aluehallinnon siirtäminen 15 ely-keskukseen ja kuuteen aluehallintovirastoon. Tämä uudistus tuli voimaan vuoden 2010 alussa.

Euro on luonnollisesti vahva konsultti hallinnossakin. Siitä huolimatta olisi hätiköityä ryhtyä karsimaan ja keskittämään aluehallintoa vain kahden vuoden kokemusten perusteella. Jos tähän kuitenkin vastoin hallitusohjelman kirjausta päädytään, on järkevää, että kaikissa maakunnissa säilyisi joitakin ely-keskusten vastuulla olevia toimintoja.

Yhtä perusteltua on, että johto annetaan täydenpalvelun ely-keskuksille, Itä-Suomessa siis Kuopiolle. Mikkelissä voisi tällöin säilyä ainakin osa siellä nykyisin toimivista valtakunnallisista erikoistumisyksiköistä.

Etelä-Savossa on jo näköjään ryhdytty toimiin, jotta mahdollisen uudistuksen toteutuessa Itä-Suomen elyn pääpaikaksi tulisi Mikkeli. Asiaan ottaa kantaa Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo pääkirjoituksessaan (29.12.).

Länsi-Savo ei ole pääkirjoituksissaan johdonmukainen. Toisaalta lehti haluaa, että Mikkelistä tulisi valtion aluehallinnon pääpaikka Itä-Suomessa, toisaalta lehden mukaan pitää harkita Etelä-Savon vaalipiirin liittämistä mieluummin Kymen vaalipiiriin kuin Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.